Uudenkaupungin asioista kirjoittelen ehkä vähän myös muustakin mikä ainakin itseäni kiinnostaa. Olen Harto Forss. Eläkeläinen, entinen Kemiran Ugin tehtaiden pääluottamusmies. Nyt kun aikaa riittää niin kunnallisessa vaikuttamisessa olen myös enemmän mukana. Tällä hetkellä olen valtuustossa ja hallituksessa.
Esa Kaitila
Massa- ja paperiteollisuuden tuotantomäärät per työntekijä ovatkin Suomessa maailman kärkeä. Eroa saksalaisiin, itävaltalaisiin ja ruotsalaisiin on lähes 30 prosenttia.
Paperiliitto
Alf Rehn
Kukaan ei halua olla sosiaalidemokraattien puoluesihteeri. Kukaan ei halua olla keskustan puheenjohtaja - paitsi Paavo Väyrynen. Ja hänkin sanoo suostuvansa hoitamaan tehtävää vain, koska kukaan muukaan ei siihen kykene.
Turun Sanomat
Roope Lipasti
Norjassa massamurhaaja Breivik todettiin toisessa mielentilatutkimuksessa syyntakeiseksi, ja hänet voidaan siis tuomita vankilaan. Sopii toki kysyä, että jos Norjassa terveet ovat tuollaisia, niin millaisia ne hullut mahtavat olla.
TS Extra
Jälkimaku
VR Groupun turvallisuusjohtajana aloittaa kesäkuun alussa. Rauno hammarberg, joka on tähän asti toiminut Nokian turvallisuusjohtajana. on sitä aikoihin eletty: VR on jo kiinnostavampi työnantaja kuin Nokia.
Turun Sanomat
Jälkimaku
Maailman ohuimmat kirjat-sarja on saanut uusia teoksia: Stephen Elopin saavutukset Nokian johdossa ja Perussuomalaiset huumorin helmet.
Turun Sanomat
Kommuunisti
Kukaan ei ole velvoittanut yksityistä puolta vastaamaan päivystyksestä, terveydenhuoltohenkilökunnan koulutuksesta ja vaativien sairauksien erikoissairaanhoidosta. Kukaan ei vaadi toisin kuin bussiliikenteessä ottamaan myös kroonisia ja hankalasti hoidettavia, mutta vähemmän tuottavia tapauksia hoidettavaksi.
Keva
Eläköön vapaa lehdistö. Olen täsmälleen samaa mieltä alla olevan Vakka-Suomen Sanomien Johanneksen kirjoituksen kanssa. Vihdoin saan tukea jostain. Olen pitkään yrittänyt eritavoin tuoda alla olevaa ongelmaa esiin. Eipä juuri muuta ole tullut kuin lunta tupaan. Olen itsekin sortunut varmasti asiattomuuksiin. Ei aina pysty kääntämään toista poskea, kun toiselle lyödään.
U:gissa urkittua
TÄMÄN NÄKÖINEN YMMÄRTÄÄ EI VOI, TRALALALLALAA
Olen oman ymmärrykseni vajavaisuutta vuosien varrella useaan otteeseen surkutellut ja miettinyt syytä siihen, mutta koskaan en ole päässyt aatoksissani geenejä pitemmälle.
Maanantaisessa valtuuston kokouksessa lopultakin totuus välähti: Olen väärän näköinen!
Suurkiitokset eräälle puhujapönttöön asti vaivautuneelle valtuutetulle, joka syyn toi julki. Tosin hän ei osoittanut sanojaan suoraan minulle, mutta pystyin varsin helposti projisoimaan puhujan kohteen ja itseni välisen julkisivuyhteyden.
Loppujen lopuksi ei siis ole kysymys ÄÖ:stä tai sen puutteesta, ei sivistyksestä tai lukeneisuudesta, ei aktiivisuudesta tai aivojen kapasiteesista vaan ulkonäöstä!
Kommentti on sen verran raju, että ymmärrän sen kohteena olleen henkilön reaktion. Minäkin olisin lähtenyt nurkan taakse väsäämään pilkallista murrerunoa, jonka posauttaisin julki sopivassa tilaisuudessa arvovaltaisen kutsuvierasjoukon läsnä ollessa.
Jos ymmärrys kerran on ulkonäöstä kiinni, niin miksi arvoisa valtuutettu ei ehdottanut päivähoitoa siirrettäväksi teknisen palvelukeskuksen alaisuuteen? Siellä luulisi olevan kaikista parhaat työkalut ulkonäön kohentamiseen.
Mutta mihin seepra pääsisi pilkuistaan tai tiikeri raidoistaan. Kohdistankin nyt vajavaisen ymmärrykseni valtuuston puheenjohtajaan.
Miksi hän ei asemansa suomalla valtuutuksella puhaltanut peliä poikki eli paukauttanut nuijalla pöytää ja lopettanut ala-arvoisen pelleilyn?
En tiedä, minkä pykälän nojalla hän olisi voinut ao. henkilön poistaa kokouksesta, mutta viis siitä. Vaikka teko olisi ollut kuinka laiton tahansa, olisin sille hurrannut ja luulenpa, että en olisi jäänyt yksin.
Kaiken lisäksi ao. henkilö lähes kaikissa puheenvuoroissaan mainitsee, miten hän on huvittuneena seurannut milloin mistäkin asiasta virinnyttä keskustelua, joka hänen mielestään on aina täysin ala-arvoista ja lapsellista kinaamista. Millaista ylimielisyyttä.
Valtuustossa ovat ne henkilöt, jotka me olemme sinne valinneet ja he käyttäytyvät siellä niin kuin parhaaksi katsovat. Mutta oman pesän likaaminen ja muiden mollaaminen, verbaalisen taitavasti muotoiltunakaan, ei ole sopivaa, vaikka sen pyrkisi kuinka asialliseksi kritiikiksi piilottamaan. Asiat ovat ne, joista valtuuston tulisi päättää, miksi siis kohdistaa iva ja pilkka ihmisiin?
Jo keväällä kuulin huhuja, miten kaupuginhallituksen työskentely Uudessakaupungissa on muuttunut radikaalisti uuden hallituksen aikana. Muutoksen suuntaa eivät pikkulinnut pitäneet kaupungin kannalta toivottuna.
Nyt tuo lapsellinen kinailu on muutaman kerran päässyt esille valtuustosalissakin. Välihuutoja, kommentteja ja pahimmillaan henkilöön meneviä asiattomuuksia sinkoilee kokousten aikana puolelta toiselle. Älkää helvetissä te asialliset valtuutetut lähtekö jonkun ilveilijän mukaan.
Uudenkaupungin valtuusto joutuu lähitulevaisuudessa tekemään kipeitä päätöksiä. Silloin eivät sirkustemput ja retoriikka auta vaan tarvitaan vastuuntuntoa ja valmiutta tehdä niitä vaikeita päätöksiä.
Jotku ovat ehdottamassa äänestysiän laskemista, minä alan kallistua sille kannalle, että alle 55-vuotiaita ei saisi päästää edes äänestyspaikan pihapiiriin. Ei Uudenkaupungin ongelma ole ukkoutunut kaupunginhallitus, ennemminkin ongelmat saattavat löytyä sieltä ikähaitarin keskipaikkeilta.
JOHANNES
|
|
Täll
ä palstalla pidän viisi viimeksi lukemaani kirjaa ja annan niille hymiöitä mieltymykseni mukaan 1-5:een. Taiteellisesta vaikutelmasta minun kyvyilläni ei pysty hymiöitä jakamaan.
Åsa Schwartz: Nefilit
Hyvä dekkari ja mikäs muu kuin ruotsalainen. Schwartzin kolmas kirja, mutta vasta ensimmäinen suomennettu. Miten paljon Ruotsissa hyviä dekkareita onkaan, kun näköjään kaikkia ei ole suomennettukaan.
James Pattersson: Pahan kidassa
Kirjasto oli kuukauden kiinni ja hyllyt on vähän tyhjiä kaikkien varautuessa kuukauteen. Käteeni osui jälleen mitä raain amerikkalainen dekkari. Ihmisiä tapetaan melkein joka sivuilla. Raadellaan ja veret juodaan. Ratkaisukin on venytetty 3-kerroksiseksi.
Antonio Hill: Kuolleiden lelujen kesä
Hill on espanjalainen ja koulutukseltaan psykologi ja sen kirjasta huomaa. Tavanomaisesta poikkeavaa, mielenkiintoista tarinaa alusta loppuun.
Vikas Swarup: Syyllisten seurue
Eksoottisen maiden kirjailijoiden teoksia on mukavaa lukea. Tämä on intialainen dekkari. Juoni on monisäikeinen ja niitä viedään eteenpäin kertomalla luvuissa eri säikeistä. Lopulta sitten kaikki johtavat yhteen tapahtumaan. Kastilaitoksen Intiassa on valtava ero ylemmän ja alemman kastin välillä. Tässä nekin lopulta sekaantuvat.
Wilbur Smith: Vaaran vesillä
Tyypillinen amerikkalainen dekkari. Raakuutta, rahaa ja "rakkautta" ylenmäärin. Aioin kirjoittaa, että kuka tällaisia lukee, niinhän tein minäkin. Tosin tähän meni viikko ja erittäin väkinäisesti. Jätän harvoin kirjaa kesken ja nyt oli lieventävänä asianhaarana, että kirjasto meni kuukaudeksi kiinni enkä paljoa ole lukemista varannut.
Itse olen joskus joutunut olemaan kiihkeissä tiekokouksissa, jossa henkilökemiat ovat menneet asioiden ohitse, ja se fiksumpi yleensä lähtee pois tai vaikenee viisaasti, ettei joudu sanomaan kiihtyneessä mielentilassa pahemmin kuin tarkoittaakaan.
Täytyy ottaa myös huomioon, että nämä kokoukset ovat iltakokouksia. Päivä on jo paahdettu töissä, joten fyysinen väsymys kuormittaa kaikkien henkistä kanttia ja kärsivällisyyttä.
Politiikka on joskus aika kuuma juttu, joten ei ihme, että välillä tunteet nousevat pintaan. Ikä vaan on opettanut, että yleensä joutuu pakostakin vain nielemään jotain epämiellyttävää, kun ihmisten kanssa on tekemisissä ja pakkaavat ne elämänkuviot tuomaan niitä "väärän näköisiä" eteen aina vaan uudelleen.
Toivon, että sanomisten osapuolet pyrkivät enemmän ottamaan huomioon sen, ettei ole pääasia se, että osaa sanoa mahdollisimman ilkeästi, vaan se, että saa viisaasti viestinsä perille.
Enemmän olisin huolissani siitä, että ette näytä kaksisista asioista päättävän. Luulisi noin suuren joukon päättävän jostakin merkityksellisistä asioista. Pian sinne marssii varmaan Taivasalon porukkakin. sitten alkaakin aika show