Onko se jo "kiveen hakattu", että Pyhämaan koululle ei tule tukea.

Ei ole. Ei minkään koulun osalta ole mitään päätetty. Todennäköisyys on jo sitten muuta. Päätöksentekoon on vielä runsas kuukausi.

Kuten eilen osoitettiin, yhtenäiskoulun toteuttaminen ei ole järkevää, jos koulu ei toimi saman katon alla tai samassa pihapiirissä. Pääkaupunkiseudullakin ollaan palaamassa kahden koulun yhteisistä rehtoreista takaisin jokaisen koulun omaan rehtoriin, jo koulujen turvallisuudenkin takia. Lapsillekin olisi tärkeää, että paikalla on jatkuvasti rehtori, johon voidaan tukeutua tarvittaessa.Näyttää Kalannissa kuitenkin olevan jo hyvin toteutettu yhtenäinen perusopetus. Kantakaupungin kouluilla on pitkä matka kuvatunlaiseen yhteistyöhön.

Kiinnitti huomiotani tämän päivän Ugin Sanomissa konsultin heittämät luvut: oppilasmäärä vähentynyt vuodesta 1990 800 oppilasta.

Vuoden 1990 jälkeen on siis jo suljettu monta koulua. Tästä jutun mukaan kauan tiedossa olleesta ennusteesta huolimatta on myös rakennettu Saarniston koulu. Miten nämä asiat olikaan selvityksessä huomioitu? Kuka on vastuussa Saarniston turhan koulun rakentamisesta?

Esitänkin nyt seuraavaa: Pohitulli puretaan huonokuntoisuutensa takia, Viikaisiin peruskorjataan kunnon ala-astetilat kattaen sekä Saarniston, Pohitullin että Seikowin oppilaat. Yläaste siirretään hyväkuntoiseen Kalannin yläasteeseen. Kalannin alakouluista sekä Haapaniemestä tehdään ensin rakenteellinen kuntokartoitus, jonka jälkeen vasta tehdään esitys, mitkä koulut jatkavat ja mitkä suljetaan.

Pyhämaasta tulee alakoululaisille liian pitkä matka kuljettavaksi, joten Saarnistosta/Kalannista voidaan tarvittaessa kuljettaa lisäoppilaita Pyhämaahan.

Lokalahdelta tulee pisin matka Kalannin yläasteelle, mutta jos kuljetukset ovat ylivoimaisia, tehdään vuoden 2006 Vakka-Suomen kouluverkkoesityksen mukaan: Lokalahden yläkoulun oppilaat siirretään Taivassalon yläkouluun eli vahvistetaan kuntien yhteistyötä.

Saarniston koulu on valmistunut 1989, joten päätös rakentamisesta on pitänyt tehdä muutama vuosi aiemmin. Siitä on jo senverran aikaa, että on turha enää perätä vastuullisia. Kaikki haluavat oman seudun koulut säilyttää. Näin oli siinäkin eräässä blogissa kohutusta rehtorien (ei ollut trehtorien esitys) esityksessä. Oli useita vaihtoehtoja, kaikissa 1 yhteinen tekijä, Seikow pitää säilyttää. Kaikki esitykset pitää selvittää.

Tulevana työmiehenä ihmettelen rahojen käyttämistä Pohitullin musiikkiluokkiin.
Moinen luxus on nykyoloissa aivan turhaa. Eikös niidenkin lopettamisesta tulisi säästöä ainakin neljän opettajan verran.

Tasapuolisuuden vuoksi (puolueesta riippumatta).
Olen kommentoinut erinäisiin suuntiin, eri yhteyksissä, selville saamiani yksityiskohtia eräästä kiinteistöstä liittyen Uudenkaupungin kouluverkkoon.

On totta että poliittinen päätöksenteko tapahtuu vasta jonkin ajan kuluttua, ja varmaan siihen mennessä keskustelu tulee olemaan laajaa jopa "villiä", ettei kunnallispolitiikassa usein vastaavaa kuohuntaa kohtaakkaan. Eräässä mielessä kai voimme todeta että "eletään historiallisia aikoja".

Efekon edustajan konsulttityöskentely vaikutti esityksessä aluksi lupaavalta (ja perusteelliselta), mutta kun kaikki pohjasi numeroihin, ja siihen "ettei oltu raportoitu olemassa olevista ongelmista" kiinteistöjen osalta, konsulttityöltä katosi pohja... Ei ollut käynyt katsomassa käytännöllisesti kentällä (olin totaalisesti pettynyt vanhan koulukunnan konsulttina, joka Lontoossa vuosia sitten opetettiin penkomaan synkimmätkin piilotetut salaisuudet, koska usein firmoissa ei haluta paljastaa pahimpia ongelmia, saati sitten että raportoisivat niistä) eikä millään lailla tietoinen niistä ongelmista mitä minä olin saanut omissa tutkimuksissa selville.

On totta ettei "turhista seinistä kannata maksaa" (olen vanhana konsulttina täysin samaa mieltä). Suuri kysymys onkin mikä on se TODELLINEN ylikapasiteetti tässä kaupungissa? Jo vuoden 2006 selvityksessa alhaisin käyttöaste oli siellä missä nykyään jokin "epämääräinen vihreä" värjää sen valkoisia ulkoseiniä (joo, joku on laittanut siitä jo valokuvia jopa nettiin).

Toimiessani tänä vuonna hieman poikkeuksellisen työ-komennuksen vuoksi tehtävissä jotka mahdollistivat keskustelutuokiot luotettavien lähteiden kanssa, sain selville lisää vuosia tietämästäni ongelmista määrätyn koulukiinteistön osalta.

Ilmaannuin avoimin mielin Cruselliin kuulemaan vaihtoehdoista, ongelmana oli vain se että esitetyn kouluverkon alasajon "oletusarvo" oli fundamentaalisesti väärä. "Laitos" josta oli ilmennyt tietoja rakennusteknisistä ongelmista jotka tukisivat sen lakkautusta varsinkin suurien säästöjen tuojana, ikäväksi yllätykseksi olikin "ohjailuryhmän suosikki" jonne muka kaikki pitäisi siirtää... (Sanoisin että varsinaista harhaanjohtamista "suuri on kaunista" mentaliteetin omaavalta Parviaiselta. Inkeri ei todellakaan ole oppinut läksyään kaikista huonoista uutisista, siis ikävistä kouluissa tapahtuneista kuolemaan johtaneista välikohtauksista, ja erityisesti häneltä on huomaamatta jäänyt seikka että valtaosa em. "välikohtauksista" on tapahtunut suurissa kouluissa (USA'ssa kaikki paitsi yksi, joka tapahtui erään Intiaanireservaatin pienehkössä koulussa). "Suuri oli olevinaan kaunista 70-luvulla", mutta oppilailleen se oli "keskitysleiri" / "kanatarha" jossa koulukiusaaminen jäi opettajilta oppilaiden paljoudessa huomaamatta.

Tämä ihana laitosmainen h-vetti joka oli "yhtä kotoisa kuin sairaala", vuosina 1974-79 ei jättänyt millään lailla myönteisiä muistoja oppilailleen.
Vihasimme sitä laitosta (silloin 70-luvulla), mutta koska se ei ollut kunnolla palavaa materiaalia, se jäi silloin polttamatta.

Kyseinen kiinteistö on Pohitullin koulu.
Kuluisi 50 vuoden kouluverkkosäästöt ennen kuin se olisi säästänyt peruskorjauksensa hinnan oli nopea laskutoimitus 600000 euron vuosisäästöihin suhteutettuna.

Totta! Omien kokemusten lisäksi olen saanut ensikäden tietoa niin Pohitullin aikoinaan rakentaneilta, kuin sitä 90-luvulla korjanneilta (nimiä mainitsematta), ja täysin selvillä mitä ongelmia 70-luvun kelvottomalla rakentamisella siihen kasattu.

Koulun historiikki on kurja
Mennessäni siihen vuonna 1974 sen koneellinen tuuletusjärjestelmä toimi siten että "vessa haisi luokkahuoneissa". 5 vuotta sitä mitä silloiset oppilaat kutsuimme "keskitysleiriksi" (nyk. nimittävät sitä "homebunkkeriksi") ja päästiin onneksi Viikaisille...
Kustannushistoriikki myöhemmiltä vuosilta ollut Pohitullin koulun osalta karua luettavaa, korjattiin kalliisti 1991-92 ja vielä kalliimmin 1997. (ja tulee jatkossa taatusti todella kalliiksi, ellei sitten lakkauteta) Itse ilmaantuessani kyseiseen kiinteistöön toisinaan tämän vuosituhannen puolenvälin jälkeen sain nenä-ja kurkku-oireita, sekä lievää kuumeilua kansalaisopiston luentoja seuraavina aamuina (että parina päivänä viikossa kun poikkeaa joksikin tunniksi niin kyllä huomaa, jos homeiset kiinteistöt aiheuttavat vaivoja) Tämän tarkemmin ei ilman mittalaitteita asiaa voi käydä penkomaan, mutta päätellä voi että joko ilmanvaihdossa tai ulko-seinien eristeissä piilee ongelma...

Ratkaisuehdotus:
Jos vastakkain asetellaan kustannus säästöinä että lakkautetaanko pienet koulut vai lakkautetaan Pohitulli?

1. Taloustieteen kannalta, on halvempaa lakkauttaa Pohitullin koulu jolloin säästetään yhden ison peruskorjauksen todella kalliit kustannukset...
Lisäksi ei tarvitse murehtia kasvavista kuljetuskustannuksista, koska kuljetusmäärät pysyvät kohtuullisen samoina kuin nytkin.

2. Jos vaihtoehtoisesti, lakkautetaan pienet koulut, kuljetuskustannuksiin voi tulla rajuja nousuja seuraavien vuosien aikana öljyn hintojen ja polttoaineveron nostojen muodossa ja sitten "viimeisenä niittinä" rysähtää eteen Pohitullin kallis peruskorjaus (TAATUSTI tulee eteen seuraavan 10-20 vuoden aikana), siinä vaiheessa ainoat jotka silloin tosissaan retostelevat ovat ne jotka sanovat: "Mitäs me sanottiin jo vuonna 2009!"

Pidän itse ensimmäistä vaihtoehtoa parempana (katson kustannuskokonaisuuksia etsien suurimmat säästöt pitkällä aikavälillä, nk. "kaukaa viisaasti"). Pohitulli kiinni, niin ei tarvitse peruskorjata kelvotonta 70-luvun rakenusta jatkossa. Kaupungin rakennusinsinööri lupasi lehtiartikkelissa "rakentaa parit Pohitullit 30 miljoonalla", vaan ei taida olla selvillä nykypäivän hintatasosta...

Ja homehtuneita "kunnossa ja terveenä" seinäeristeitä ei tarvitse silloin murehtia, ja jää uusinta aiheesta "Pietolan Päiväkodissa ei hometta", osa 2, farssi toteutumatta...

Toivottavasti tämä antoi hieman valaistusta päätöksentekoon.

En kyllä oikein ymmärrä. Seikow on toimiva koulu. Siellä on erittäin aktiivinen vanhempainyhdistys. Siellä on erittäin hyvä yhteistyö kodin ja koulun välillä. Koulu ei ole kaksiopettajainen vaan kuusi luokkaa ja jokaisessa oma opettaja. Rakennukset seisseet samassa paikassa yli sata vuotta. Peruskunto hyvä. En jaksa millään uskoa etteikö Pohitulliin tulisi suuria remppoja lähivuosien aikana. Rahaa on jo nyt palanut liikaa Pohitullin kouluun. Viisainta olisi lakauttaa pohitulli. siirtää oppilaita esim. vaika 4-6luokka yläkoulun tyhjiin tiloihin. Seikowissa olisi vaikka 1-3 luokat. Tai sitten tehdään niin kuin oli vielä minun kouluaikana eli Kalantilaiset Ukiin ja tyhjään Kalannin kouluun vaikka kauan kaivattu Kalandia marineum ja kansalaisopisto. Laitilalaiset, vehmaalaiset ja taivassalolaiset varmasti tykkäisivät kun kansalaisopisto olisi kaikkien keskipisteenä. Minusta on väärin, että pienet koulutiensä aloittavat koululaiset maksavat taas kaupungin laskun. Vaikka sanontahan sanoo, että ainahan on maksettava eikös juu...
Ai niin Pyhämaan kyläkoulu on säilytettävä.Sen viriilimpää maalaiskylää saa hakea.

Oletko sekoittanut viriilin ja seniilin? Mitä viriiliä on kylässä jonne talotkin pitää yhteiskunnan rakentaa? Miten luonnehdit kylää jossa asukkaat tekevät jotain itse?

Sinä anonyymi, meneppäs joskus kesällä Pyhämaahan vaikka Luodolla tuulee tapahtumaan. Se on pääosin talkoolla järjestetty tapahtuma ja kerää vuosittain aina vain enemmän kävijöitä Harva kyläyhteisö pystyy tähän. Pyhämaa on paikka jota ei tarvitse hävetä. Käyppäs katsastamassa.

Ei yks kesätapahtuma kesää tee.

Kesätapahtuman takia pitäisi säilyttää koulu. Niitä kesäpippaloita nyt on joka kylässä, on siellä sitten koulu tai ei. H-P ei ole tainnut koskaan tulla Kuivarauman sillan yli.

Kesätapahtumia tai ei niin fakta on, että Pyhämaasta lähteville koululaisille on matka aivan kohtuuttoman pitkä. Ihamosta sitä tulee n.36km yhteensuuntaan. Pyhämaasta syntyjään niin eiköhän se Kuivarauman silta ole tullut koluttua molemmin puolin.

niin siitä nyt sitten 22 vuotta aikaa kun saarniston koulua alettiin rakentaa ja vasta keväällä vuonna 1989 se tuli valmiiksi ja nyt me eletään sellasta vuotta kun 2011

olen nähnyt saarniston koulussa jo viime vuonna etenkin harjantumis luokassa paljon uusia kasvoja siis uudet oppilaat ja avustajat ja uusi nuori nais opettaja mut nää uudet oppilaat jäivät mun mieleen kun katselin mun opettajan vanhoja koulu kuvia niin siellä oli sellasia vuosia kun 1990-1992 otetuja koulu kuvia ja viellä pari kappaletta lisää 1994-2002 -2003-2004 -2005-2006-2007-2008-2009 koulu kuvia niitä tuplasti enenmän ja siinä niitä rupesin katselemaan niin kyllä oppilaat ovat muuttuneet tähän menneessä siellä on jotain 24 oppilasta siis eha1 luokalla ja toi seppo pyylampi on tehnyt pitkiä vuosia saarniston koulussa mä olen sen vanha oppilas joonas hatunen nyt oon 20 vuotta vanha äijä mut tänään vuonna täytän 21 vuotta ootan innolla uusia kasvoja saarniston kouluun jo vuoteen 2013 mennessä