Kojelauta |  Seuraa blogia |  Lisää blogeja |  Luo blogi! | 
Anna bloggaajalle lahja | Sivun alkuun | Seuraa blogia | Ilmoita blogista
Kirjoittaja

Uudenkaupungin asioista kirjoittelen ehkä vähän myös muustakin mikä ainakin itseäni kiinnostaa. Olen Harto Forss. Eläkeläinen, entinen Kemiran Ugin tehtaiden pääluottamusmies. Nyt kun aikaa riittää niin kunnallisessa vaikuttamisessa olen myös enemmän mukana. Tällä hetkellä olen valtuustossa ja hallituksessa.

Esa Kaitila

Massa- ja paperiteollisuuden tuotantomäärät per työntekijä ovatkin Suomessa maailman kärkeä. Eroa saksalaisiin, itävaltalaisiin ja ruotsalaisiin on lähes 30 prosenttia.

Paperiliitto

Alf Rehn

Kukaan ei halua olla sosiaalidemokraattien puoluesihteeri. Kukaan ei halua olla keskustan puheenjohtaja - paitsi Paavo Väyrynen. Ja hänkin sanoo suostuvansa hoitamaan tehtävää vain, koska kukaan muukaan ei siihen kykene.

Turun Sanomat



Roope Lipasti

Norjassa massamurhaaja Breivik todettiin toisessa mielentilatutkimuksessa syyntakeiseksi, ja hänet voidaan siis tuomita vankilaan. Sopii toki kysyä, että jos Norjassa terveet ovat tuollaisia, niin millaisia ne hullut mahtavat olla.

TS Extra

Jälkimaku

VR Groupun turvallisuusjohtajana aloittaa kesäkuun alussa. Rauno hammarberg, joka on tähän asti toiminut Nokian turvallisuusjohtajana. on sitä aikoihin eletty: VR on jo kiinnostavampi työnantaja kuin Nokia.

Turun Sanomat

Jälkimaku

Maailman ohuimmat kirjat-sarja on saanut uusia teoksia: Stephen Elopin saavutukset Nokian johdossa ja Perussuomalaiset huumorin helmet.

Turun Sanomat

Kommuunisti

Kukaan ei ole velvoittanut yksityistä puolta vastaamaan päivystyksestä, terveydenhuoltohenkilökunnan koulutuksesta ja vaativien sairauksien erikoissairaanhoidosta. Kukaan ei vaadi toisin kuin bussiliikenteessä ottamaan myös kroonisia ja hankalasti hoidettavia, mutta vähemmän tuottavia tapauksia hoidettavaksi.

Keva




 

01.03.2010 - 13:49

 Urheilu on nykyisin niin kovaa, että pitää aloittaa jo lapsena ja saada vanhemmilta hirveästi tukea. Onko se järkevää ja oikein lapselle, en ota kantaa. Haluan vain onnitella Kukkosen Jounia Oulusta ja kertoa hieman hänen tarinaansa. Jounin poika, Lasse oli pronssia voittaneen jääkiekko joukkueen pakki.

Jouni oli Oulun Kemiran teknisten luottamusmies. Tapasimme vuosien mittaan usein ja kumpaistakin kiinnosti urheilu, niin juttu meni usein jääkiekkoonkin. Nousu jääkiekon huipulle NHL:n ja olympiakisojen mitalimieheksi on vaatinut hirmuisesti aikaa asiaan uskomista.

Jouni puuhasteli Kärppien juniori työssä niin kuin niin monet muutkin pelaajien vanhemmista. Hän kertoi esimerkin b-junnu viikonlopusta.  Kärppien juniorit koostuvat  laajalta alueelta. Kajaanista, Kemistä, Torniosta jne. Perjantaina lähdettäessä pelireissuun joukkue koottiin koulujen ovilta. Jyväskylässä yövyttiin. 

Lauantai aamuna jatkettiin matkaa esim. Helsingin seudulle. Siellä sitten majoituttiin, vietiin kamat hallille ja alettiin valmistautumaan otteluun. Sunnuntaina taas oli peli iltapäivällä tai illalla ja sitten kohden pohjoista. Yö yritettiin nukkua bussissa. Aamulla oltiin kotona ja siitä sitten kouluun ja aikuiset töihin. Illalla harjoiteltiin. Jos oli peli Joensuussa tai Kuopiossa, niin oli kuin kotiottelu. 

Tällaista elämää vuosikaudet, kesällä tietysti helpompaa. On se vaatinut innostusta ja lujaa uskoa. Eikä se huipullakaan helppoa ole eikä sinne monikaan yllä. Huipulla on paremmat puitteet. Matkat tehdään helpommin ja asutaan paremmin. Eikä suuriin rahoihin pääse kuin harvat. Melkein lottovoitto on jo helpommassa. Onnittelut Jounille ja muillekin vanhemmille.

Jorma Aaltonen kirjoitti 01.03.2010 - 16:42
Sen lisäksi, että on paljon vaivaa ja työtä, harrastus maksaa. Ei kuka vaan yksinhuoltaja ostele lapselleen varusteita ja maksa seuramaksuja. Nuo seuramaksut tuntuvat yllättävän kalliilta.
Taitaa tuo kiekkoharrastus olla "kultalusikkapoikien ja tyttöjen" harrastus tänä päivänä.
Niin kuin alkaa muillakin elämän aloilla olla: rahaa tarvitaan yhä enemmän.
Anonyymi kirjoitti 01.03.2010 - 16:48
Tottahan tuo on. Nykyään esim. b ja a (sm) junnuissa pelaavat kiekkoilijat ovat aika "työllistettyjä". Ensin on aamujää, palavereita, koulujuttuja, toinen jää, oheisharjoittelua ja kotiin. Nuorten kiekkoilijoiden päivä alkaa usein 7 aamulla ja päättyy 20-21 illalla. Viikonloput ja välillä viikotkin menevät reissatessa ympäri Suomea. Ja koko ajan on mentävä täysillä, jos haluaa pärjätä. Lomaa on käytännössä n. 1-2 kuukautta vuodessa, jolloin on toki pidettävä kunnostaan huolta.

Rakkaus lajiin vaatii siis aika paljon, mutta paljon se myös antaa.
H-P kirjoitti 01.03.2010 - 17:25
Kyllä se vaan nykyään on niin, että vanhempien panostusta tarvitaan joka puolelta. Eniten ehkä siinä taloudellisella tukemisella. Seurojen budjetit ovat tiukkoja ajoittain lähes olemattomia. Kyllä sitä talkootyötä tarvitaan. Itse en näe sitä negatiivisena asiana. Onhan se yhdessä olemista lapsen kanssa. Jos vielä osuu mukavia vanhempia niin voi syntyä elinikäisiä ystävyyssuhteita.Pelireissut voivat olla hauskoja. Sitten vielä kun on useimmat vanhemmat mukana niin eihän se yksittäinen panos nouse aivan ylitsepääsemättömäksi.
Tämä on tätä nykypäivää. Sitten on aina niitä jotka eivät osallistu lapsen koulun käyntiin, harrastuksiin, ystäviin jne.
Meitä on niin moneen junaan.
Itselle ei ole ainakaan ongelmaa miten kuluttaa seuraavat 15 vuotta. Hallien katsomoissa, vanhempainilloissa, myyjäisissä ja tien päällä.
Harrastelija kirjoitti 01.03.2010 - 21:21
Anonyymille 16.48.Jääkiekkoilijan kesäloma kestää n.2-4kk,kun esim monessa yksilölajissa kauden päätyttyä loma on n,1-2vk ja taas kova treeni jatkuu,kyllä joukkuelajeissa pääsee huomattavasti helpommalla.
Anonyymi kirjoitti 02.03.2010 - 00:00
Turussa ja Raumalla pelaavat junnut pitävät kesälomaa juhannuksesta heinäkuun loppuun, jonka aikana kukin pelaaja treenaa henkilökohtaisen kunto-ohjelman mukaan ja toisen kuukauden pienissä viikon pätkissä pitkin vuotta. Ja eiköhän tuo kiekon pelaaminen ole hieman fyysisempää, kuin esimerkiksi joku 10 sekuntia kestävä urheilusuoritus. Yhtään yksilölajeja väheksymättä.
Harto Forss kirjoitti 02.03.2010 - 11:04
Pikajuoksussa tarvitaan voimaa, nopeutta ja kestävyyttä. Tärkeysjärjestyksessä. Kaikkien vauhti hidastuu 60 m. jälkeen. Päästäkseen 10 sekkaan tarvitaan kovaa harjoittelua lapsesta asti, vielä suunnattomasti lahjakkuutta ja voitontahtoa. Enää ei missään lajissa pääse helpommalla huipulle.
Nimesi
Sähköpostiosoitteesi (ei näytetä yleisesti)
Kotisivusi osoite
Muista tietoni selaimen evästeessä seuraavia kommentointeja varten
Seuraa tähän kirjoitukseen tulevia kommentteja (mikä tämä on?)
Kommentti
Voit käyttää kommenteissasi seuraavia HTML-elementtejä: a, b, i, u, code
Viimeksi luetut

Tällä palstalla pidän viisi viimeksi lukemaani kirjaa ja annan niille hymiöitä mieltymykseni mukaan 1-5:een. Taiteellisesta vaikutelmasta minun kyvyilläni ei pysty hymiöitä jakamaan.

Åsa Schwartz: NefilitHymyHymyHymy

Hyvä dekkari ja mikäs muu kuin ruotsalainen. Schwartzin kolmas kirja, mutta vasta ensimmäinen suomennettu. Miten paljon Ruotsissa hyviä dekkareita onkaan, kun näköjään kaikkia ei ole suomennettukaan.

James Pattersson: Pahan  kidassaHuuto

Kirjasto oli kuukauden kiinni ja hyllyt on vähän tyhjiä kaikkien varautuessa kuukauteen. Käteeni osui jälleen mitä raain amerikkalainen dekkari. Ihmisiä tapetaan melkein joka sivuilla. Raadellaan ja veret juodaan. Ratkaisukin on venytetty 3-kerroksiseksi.

Antonio Hill: Kuolleiden lelujen kesäJalka suussaJalka suussaJalka suussa

Hill on espanjalainen ja koulutukseltaan psykologi ja sen kirjasta huomaa. Tavanomaisesta poikkeavaa, mielenkiintoista tarinaa alusta loppuun.

Vikas Swarup: Syyllisten seurueNolostunutNolostunutNolostunut

Eksoottisen maiden kirjailijoiden teoksia on mukavaa lukea. Tämä on intialainen dekkari. Juoni on monisäikeinen ja niitä viedään eteenpäin kertomalla luvuissa eri säikeistä. Lopulta sitten kaikki johtavat yhteen tapahtumaan. Kastilaitoksen Intiassa on valtava ero ylemmän ja alemman kastin välillä. Tässä nekin lopulta sekaantuvat.

Wilbur Smith: Vaaran vesilläKlink Klink (raha)

Tyypillinen amerikkalainen dekkari. Raakuutta, rahaa ja "rakkautta" ylenmäärin. Aioin kirjoittaa, että kuka tällaisia lukee, niinhän tein minäkin. Tosin tähän meni viikko ja erittäin väkinäisesti. Jätän harvoin kirjaa kesken ja nyt oli lieventävänä asianhaarana, että kirjasto meni kuukaudeksi kiinni enkä paljoa ole lukemista varannut.

 

Yhdistykset
Laskuri