Uudenkaupungin asioista kirjoittelen ehkä vähän myös muustakin mikä ainakin itseäni kiinnostaa. Olen Harto Forss. Eläkeläinen, entinen Kemiran Ugin tehtaiden pääluottamusmies. Nyt kun aikaa riittää niin kunnallisessa vaikuttamisessa olen myös enemmän mukana. Tällä hetkellä olen valtuustossa ja hallituksessa.
Esa Kaitila
Massa- ja paperiteollisuuden tuotantomäärät per työntekijä ovatkin Suomessa maailman kärkeä. Eroa saksalaisiin, itävaltalaisiin ja ruotsalaisiin on lähes 30 prosenttia.
Paperiliitto
Alf Rehn
Kukaan ei halua olla sosiaalidemokraattien puoluesihteeri. Kukaan ei halua olla keskustan puheenjohtaja - paitsi Paavo Väyrynen. Ja hänkin sanoo suostuvansa hoitamaan tehtävää vain, koska kukaan muukaan ei siihen kykene.
Turun Sanomat
Roope Lipasti
Norjassa massamurhaaja Breivik todettiin toisessa mielentilatutkimuksessa syyntakeiseksi, ja hänet voidaan siis tuomita vankilaan. Sopii toki kysyä, että jos Norjassa terveet ovat tuollaisia, niin millaisia ne hullut mahtavat olla.
TS Extra
Jälkimaku
VR Groupun turvallisuusjohtajana aloittaa kesäkuun alussa. Rauno hammarberg, joka on tähän asti toiminut Nokian turvallisuusjohtajana. on sitä aikoihin eletty: VR on jo kiinnostavampi työnantaja kuin Nokia.
Turun Sanomat
Jälkimaku
Maailman ohuimmat kirjat-sarja on saanut uusia teoksia: Stephen Elopin saavutukset Nokian johdossa ja Perussuomalaiset huumorin helmet.
Turun Sanomat
Kommuunisti
Kukaan ei ole velvoittanut yksityistä puolta vastaamaan päivystyksestä, terveydenhuoltohenkilökunnan koulutuksesta ja vaativien sairauksien erikoissairaanhoidosta. Kukaan ei vaadi toisin kuin bussiliikenteessä ottamaan myös kroonisia ja hankalasti hoidettavia, mutta vähemmän tuottavia tapauksia hoidettavaksi.
Keva
Keväisin työehtosopimuksista neuvoteltaessa, jotkut neuvottelut päättyvät umpikujaan ja siitä seuraa lakko. Aina valtalehdissä ja yleisessä keskustelussa vikapää löytyy työntekijöistä. Jääräpäitä ja kohtuuttomasti lisää palkkaa vaativat hölmöt. Alla mielenkiintoinen STT:n uutinen, jonka olen kopioinut Kauppalehdestä.
Huomiota minussa ainakin herätti se, etteivät siinä olleet asialla vain työntekijät vaan mukana ovat myös tekniset toimihenkilöt ja ylemmät toimihenkilöt ja toimihenkilöt lupaavat tukea AKT:lle. Kyllä taustalla täytyy olla vakavaa eripuraa, mikä ei yksin johdu palkansaajista.
Mieleen tulee hakematta onko Fagernäs se henkilö joka ei osaa keskustella vai onko lama herättänyt patruunahengen. Olemme eläneet jo kauan sopimus yhteiskunnassa. Keskustella pitää.
Teollisuudessa työskentelevien etujärjestöt syyttävät Elinkeinoelämän keskusliittoa työmarkkinakierroksen ongelmista. Kolmen palkansaajakeskusjärjestön liitoista koostuva Teollisuuden Palkansaajat (TP) katsoo, että yhteistyöhankkeista kieltäytynyt EK saa nyt sitä mitä on tilannut. Kolmen suurimman liiton puheenjohtajat julkistivat torstaina yhteisen kannanoton. Toimihenkilöunionin Antti Rinne, Metalliliiton Riku Aalto ja Uuden Insinööriliiton Pertti Porokari ”ihmettelevät suuresti” EK:n pakkomiellettä puuttua meneillään olevan liittokohtaisen työehtosopimuskierroksen käänteisiin”. – On täysin vastuutonta koko EK:n puheenjohtajiston arvovallalla julkisesti nuijia yksittäistä ammattiliittoa ja sen tavoitetta saada jäsenilleen aikaiseksi kohtuullinen työehtosopimus. Puheenjohtajien mukaan TP yritti kolme kertaa viime vuonna neuvotella EK:n kanssa keskittyä ratkaisua, jolla työmarkkinoiden vakaus olisi turvattu. Samaa yrittivät palkansaajien keskusjärjestöt vielä vuoden vaihteessa. Puheenjohtajien mukaan EK kuitenkin kieltäytyi järjestelmällisesti sopimasta minkäänlaista raamia tai sopimusta, jolla liittokohtainen sopimuskierros olisi vältetty. TP:n puheenjohtajiston mielestä EK on menettänyt puhevaltansa kommentoida tai ohjailla sivusta millään tavalla meneillään olevia sopimusneuvotteluja. Rinteen mukaan AKT saa tukea, jos sitä yritetään ajaa liian ahtaalle.Työntekijäliitot raivostuivat EK:lle
KUVA: Tiina Somerpuro/KL
EK:n toimitusjohtaja Leif Fagernäs
|
|
Täll
ä palstalla pidän viisi viimeksi lukemaani kirjaa ja annan niille hymiöitä mieltymykseni mukaan 1-5:een. Taiteellisesta vaikutelmasta minun kyvyilläni ei pysty hymiöitä jakamaan.
Åsa Schwartz: Nefilit
Hyvä dekkari ja mikäs muu kuin ruotsalainen. Schwartzin kolmas kirja, mutta vasta ensimmäinen suomennettu. Miten paljon Ruotsissa hyviä dekkareita onkaan, kun näköjään kaikkia ei ole suomennettukaan.
James Pattersson: Pahan kidassa
Kirjasto oli kuukauden kiinni ja hyllyt on vähän tyhjiä kaikkien varautuessa kuukauteen. Käteeni osui jälleen mitä raain amerikkalainen dekkari. Ihmisiä tapetaan melkein joka sivuilla. Raadellaan ja veret juodaan. Ratkaisukin on venytetty 3-kerroksiseksi.
Antonio Hill: Kuolleiden lelujen kesä
Hill on espanjalainen ja koulutukseltaan psykologi ja sen kirjasta huomaa. Tavanomaisesta poikkeavaa, mielenkiintoista tarinaa alusta loppuun.
Vikas Swarup: Syyllisten seurue
Eksoottisen maiden kirjailijoiden teoksia on mukavaa lukea. Tämä on intialainen dekkari. Juoni on monisäikeinen ja niitä viedään eteenpäin kertomalla luvuissa eri säikeistä. Lopulta sitten kaikki johtavat yhteen tapahtumaan. Kastilaitoksen Intiassa on valtava ero ylemmän ja alemman kastin välillä. Tässä nekin lopulta sekaantuvat.
Wilbur Smith: Vaaran vesillä
Tyypillinen amerikkalainen dekkari. Raakuutta, rahaa ja "rakkautta" ylenmäärin. Aioin kirjoittaa, että kuka tällaisia lukee, niinhän tein minäkin. Tosin tähän meni viikko ja erittäin väkinäisesti. Jätän harvoin kirjaa kesken ja nyt oli lieventävänä asianhaarana, että kirjasto meni kuukaudeksi kiinni enkä paljoa ole lukemista varannut.
Voi työnantajaparkoja! ja voi koko Suomen kansaa, tulemme niin kalliiksi globaalisti. ajateltuna.
Uskon, että AKT nokittaa itselleen jonkinlaiset edut muutostutvassa, mutta ei kai koko vuoden palkaa sentään. Ne alkavat jo olla tasoa ns. "toimitusjohtajasopimuksia", jotka tietysti ovat huomattavasti suurempiakin.
Kertoo
http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2010/03/05/katso-ketka-saivat-isoimmat-palkankorotukset/20103278/12
Lomaltapaluuraha on muistaakseni syntynyt työnantajan aloitteesta. Metallissa hyvän työllisyyden aikana jäi loman jälkeen aina iso joukko palaamatta töihin. Saivat kotipuolesta töitä ym. Työnantaja halusi koukun saada työntekijänsä takaisin. Kyllä se Metallista levisi muualle ja on suuresti parantunut ja muuttunut alkuajoista.
Sopeuttamisneuvottelu
Asia nousi uudelleen esille vuoden 2008 työehtosopimusneuvotteluissa. Työehtosopimuksessa sovittiin paikallisesta neuvottelujärjestelmästä, jonka tarkoituksena oli edesauttaa työnantajaa ja paikallista ammattiosastoa sopimaan myös työvoiman vähentämisasiat paikallisesti. Työehtosopimukseen otettiin yhteistoimintalain mukaista neuvottelua edeltävä sopeuttamisneuvotteluvaihe. Työnantajalle jäi kuitenkin viime kädessä oikeus irtisanoa vakinaisia työntekijöitä.
Satamatyössä tarvittava työvoiman määrä vaihtelee päivittäin. Vaihtelua tasataan tilapäisellä työvoimalla. Yritysten toiminnan kannalta on näin ollen tärkeää, että ne voivat käyttää tilapäistä työvoimaa.
Sopimuksen houkuttimena työnantajan suuntaan on työehtosopimuksessa sovittu, että jos työnantaja irtisanoo vakinaisia työntekijöitä käyttääkseen tilapäisiä työntekijöitä, on asiasta sovittava ammattiosaston kanssa edellä mainituissa sopeuttamisneuvotteluissa. Muussa tapauksessa työnantaja ei saa 9 kuukauden aikana irtisanomisista käyttää tilapäisiä työntekijöitä.
Työntekijäpuolen houkuttimena irtisanomisten sopimiseksi työehtosopimukseen otettiin ns. sopeuttamistukea koskeva määräys. Sen mukaan työantaja maksaa niille irtisanomilleen työntekijöille, jotka eivät ole työllistyneet kuuden kuukauden kuluessa irtisanomisaikansa päättymisestä sopeuttamistukea. Tuen suuruus on kunkin työntekijän viimeksi maksetun palkan ja ansiosidonnaisen päivärahan erotus. Tukea maksetaan sopeuttamisneuvotteluissa sovitun ajan, kuitenkin enintään kuudelta kuukaudelta. Sopeuttamistukea maksetaan siis ainoastaan silloin, kun irtisanomisasian yhteydessä on päästy sopimukseen tilapäisten käytöstä.
Muutosturvarahasto
Pakettiin liittyi lisäksi sopimuksen allekirjoituspöytäkirjaan otettu määräys muutosturvarahastosta. Rahaston tarkoituksena on tukea taloudellisista ja tuotannollisista syistä irtisanottujen työntekijöiden työllistymistä ja turvata heidän toimeentuloaan. Rahaston yksityiskohdista sopiminen jäi sopimuskauden aikana AKT:n ja työnantajan yhteisen työryhmän tehtäväksi. Rahaston toiminta oli määrä käynnistää toukokuun loppuun 2009 mennessä.
Työehtosopimusneuvotteluissa ei siis sovittu rahaston yksityiskohdista. Neuvotteluissa oli kuitenkin keskustelun taustaksi esillä ja neuvottelijoiden tiedossa, että Haminan satamassa toimivassa yrityksessä oli sovittu muutosturvapaketista, jossa työnantajan työn tarjoamisvelvollisuuden jälkeen edelleen työttöminä olleet työntekijät saivat muutosturvarahan. Neuvotteluosapuolille ei siis jäänyt epäselväksi, millaisesta rahastosta puhuttiin.
Liittojen välisissä päättyneen sopimuskauden aikaisissa neuvotteluissa, joissa siis oli määrä sopia rahaston yksityiskohdista, ei kuitenkaan saatu ratkaisua aikaan. Työnantajaliitto halusi siirtää asian ratkaisemisen sopimusneuvottelujen yhteyteen. Nyt sillä ei kuitenkaan ollut valmiutta sopia jo kerran sovittua asiaa.