Uudenkaupungin asioista kirjoittelen ehkä vähän myös muustakin mikä ainakin itseäni kiinnostaa. Olen Harto Forss. Eläkeläinen, entinen Kemiran Ugin tehtaiden pääluottamusmies. Nyt kun aikaa riittää niin kunnallisessa vaikuttamisessa olen myös enemmän mukana. Tällä hetkellä olen valtuustossa ja hallituksessa.
Esa Kaitila
Massa- ja paperiteollisuuden tuotantomäärät per työntekijä ovatkin Suomessa maailman kärkeä. Eroa saksalaisiin, itävaltalaisiin ja ruotsalaisiin on lähes 30 prosenttia.
Paperiliitto
Alf Rehn
Kukaan ei halua olla sosiaalidemokraattien puoluesihteeri. Kukaan ei halua olla keskustan puheenjohtaja - paitsi Paavo Väyrynen. Ja hänkin sanoo suostuvansa hoitamaan tehtävää vain, koska kukaan muukaan ei siihen kykene.
Turun Sanomat
Roope Lipasti
Norjassa massamurhaaja Breivik todettiin toisessa mielentilatutkimuksessa syyntakeiseksi, ja hänet voidaan siis tuomita vankilaan. Sopii toki kysyä, että jos Norjassa terveet ovat tuollaisia, niin millaisia ne hullut mahtavat olla.
TS Extra
Jälkimaku
VR Groupun turvallisuusjohtajana aloittaa kesäkuun alussa. Rauno hammarberg, joka on tähän asti toiminut Nokian turvallisuusjohtajana. on sitä aikoihin eletty: VR on jo kiinnostavampi työnantaja kuin Nokia.
Turun Sanomat
Jälkimaku
Maailman ohuimmat kirjat-sarja on saanut uusia teoksia: Stephen Elopin saavutukset Nokian johdossa ja Perussuomalaiset huumorin helmet.
Turun Sanomat
Kommuunisti
Kukaan ei ole velvoittanut yksityistä puolta vastaamaan päivystyksestä, terveydenhuoltohenkilökunnan koulutuksesta ja vaativien sairauksien erikoissairaanhoidosta. Kukaan ei vaadi toisin kuin bussiliikenteessä ottamaan myös kroonisia ja hankalasti hoidettavia, mutta vähemmän tuottavia tapauksia hoidettavaksi.
Keva
Loura on Lounaisrannikon kehittämisvyöhyke. Siihen kuuluvat Turku, Uusikaupunki, Rauma ja Pori. Toiminta alkoi 2005 löyhästi. 5/09 Valtioneuvosto teki Kaupunkipolitiikan periaatepäätöksen. Tämä vauhditti Louraa ja perustettiin kj työryhmä. Työsuunnitelma hyväksyttiin 12/09. Tänään pidettiin seminaari hankkeesta Crusellissa.
Ekana alustajana oli erityisasiantuntija Olli Alho Työ- ja elinkeinoministeriöstä. Tulevaisuudessa Suomessa on vain 5-10 menestyvää kaupunkiseutua. Sen lisäksi voivat menestyä vain notkeat ja erikoistuneet kaupungit. Aluekehityksen runkona tulevat olemaan seudut joilla on yhteinen moottoritie, rautatie tai vesiväylä. Näiden alueiden yhteistyö määritellään sopimusperusteisesti, ei yhteistä hallintoa. Tavoitteena on mm. keskinäisen kilpailun häivyttäminen ja yhteisten intressien löytäminen, nopea reagointi muutoksiin ja uudistumiskyvykkyys. Nämä pari viimeksi mainittua ovat olleet U:kin vahvuus, muilla heikkoa. Toivottavasti tämä nyt joissakin piireissä vallalla oleva mustamaalaus ei saa enempää otetta vaan voimme jatkaa luodulla linjalla. Joka muualla nähdään erinomaisena ja arvostettuna. Niin tekee meilläkin valtaosa.
Toisena alusti Jyväskylän kehittämisjohtaja Jouni Juutilainen. Heillä on myös tällainen kehittämisyhteistyö Jämsän ja Äänekosken kanssa. Hänen mukaansa yhtenäisvaltio ihanteesta on siirryttävä erilaistavaan kehittämispolitiikkaan. Vaikuttava toiminta vaatii toimijaverkoston harventamista esim. kuntarakenteen muutosta. Painopiste on siirrettävä sisäisistä rakenteista toimijoiden välisiin suhteisiin.
Professori Jussi Jauhiainen Turun Yliopisto: Hän korosti Louran meriklusteria se on 1/3 osa Suomen viennistä, 3,5 mrd/€ ja 8% Louran työllisistä on sen palveluksessa. Tavoitteena pitää olla vt 8:n saaminen moottoritieksi ja junaliikenteen kehittäminen. Louran on myös hyödynnettävä maahanmuutto. Osaaminen on Louran alueella heikkoa, tohtoreita on vähän ja kokonaan ilman koulutusta on 30% työvoimasta. Tähän olisi maahanmuutosta saatavissa korjausta. Samoin Lourassa on 35 000 ikääntynyttä joiden vaihto nuorempiin ja maahanmuuttajiin korjaisi osaamisvajetta.
Matkailu on jäsentymätöntä ja sisäiset erot suuria. Elinkeinoissa vaaditaan suuria muutoksia. Heikosti ja vanhentuneista elinkeinoista tulee luopua. Tämä on rakennemuutosta joka on pakko tehdä. Teollisuus työpaikat tulevat edelleen vähenemään, käy talouden sitten miten tahansa. Ihmiset seuraavat hyviä työpaikkoja, muut asiat asuminen ym tulevat jäljessä.
Salo pitäisi myös pitää Lourassa jotenkin mukana. Se on tärkeä osaamisenkeskus. Louran on erikoistuttava, muuten meidät hukka perii.
Viimeisenä alusti suunnittelupäällikkö Kimmo Vähäjylkkä Airix Ympäristö OY:stä. Hän korosti myös työhöoton ja kotouttamispolitiikan tärkeyttä, Vt 8:aa ja piti energiateollisuutta tänne sopivana erikoistumismuotona. Siinäkin U:ki menee edelläkävijänä. Onhan meillä energiapuisto, joka on lähtenyt hyvin käyntiin. Aloite on oltava omissa käsissä, hän korosti.
|
|
Täll
ä palstalla pidän viisi viimeksi lukemaani kirjaa ja annan niille hymiöitä mieltymykseni mukaan 1-5:een. Taiteellisesta vaikutelmasta minun kyvyilläni ei pysty hymiöitä jakamaan.
Åsa Schwartz: Nefilit
Hyvä dekkari ja mikäs muu kuin ruotsalainen. Schwartzin kolmas kirja, mutta vasta ensimmäinen suomennettu. Miten paljon Ruotsissa hyviä dekkareita onkaan, kun näköjään kaikkia ei ole suomennettukaan.
James Pattersson: Pahan kidassa
Kirjasto oli kuukauden kiinni ja hyllyt on vähän tyhjiä kaikkien varautuessa kuukauteen. Käteeni osui jälleen mitä raain amerikkalainen dekkari. Ihmisiä tapetaan melkein joka sivuilla. Raadellaan ja veret juodaan. Ratkaisukin on venytetty 3-kerroksiseksi.
Antonio Hill: Kuolleiden lelujen kesä
Hill on espanjalainen ja koulutukseltaan psykologi ja sen kirjasta huomaa. Tavanomaisesta poikkeavaa, mielenkiintoista tarinaa alusta loppuun.
Vikas Swarup: Syyllisten seurue
Eksoottisen maiden kirjailijoiden teoksia on mukavaa lukea. Tämä on intialainen dekkari. Juoni on monisäikeinen ja niitä viedään eteenpäin kertomalla luvuissa eri säikeistä. Lopulta sitten kaikki johtavat yhteen tapahtumaan. Kastilaitoksen Intiassa on valtava ero ylemmän ja alemman kastin välillä. Tässä nekin lopulta sekaantuvat.
Wilbur Smith: Vaaran vesillä
Tyypillinen amerikkalainen dekkari. Raakuutta, rahaa ja "rakkautta" ylenmäärin. Aioin kirjoittaa, että kuka tällaisia lukee, niinhän tein minäkin. Tosin tähän meni viikko ja erittäin väkinäisesti. Jätän harvoin kirjaa kesken ja nyt oli lieventävänä asianhaarana, että kirjasto meni kuukaudeksi kiinni enkä paljoa ole lukemista varannut.
Surrin ongelma on nyt meriklusterin hiljaisuus. Yhtään tilausta, ei edes Vikingin, ole vielä sisällä.
Se olisi hyvä alku muullekin.
En minäkään mitään järjestelmällistä mustamaalamista ole havainnut. Kovaa keskustelua paikallisesti pitääkin käydä, ei sellaista saa tukahduttaa. Mustamaalaaminen on ihan eri asia.
mun puolesta voidaan ottaa vaik 10 miljoonaa maahanmuuttajaa mutta mitä ne täällä tekee ja kuka niitteen elämisen maksaa? puhelimiako salossa vai mitä ilman kielitaitoo?
Aluesanomat
Kenialaiset, hollantilaiset ja nigerialaiset Suomessa vakituisesti asuvat olivat toissa vuoden lopussa paremmin työllistettyja kuin suomalaiset. Näissä kansalaisuusryhmissä oli suhteellisesti eniten työllisiä.
Suhteellisesti eniten työllisiä – vauvasta vaariin laskettuna – oli kenialaisten (67,7 prosenttia), alankomaalaisten (60,2 prosenttia) ja nigerialaisten (59,4 prosenttia) kansalaisissa. Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan Suomen kansalaisista oli työllisiä 44,7 prosenttia.
Tarkasteluun on otettu mukaan yli 500 henkilöä sisältävät kansalaisuudet. Toissa vuonna yli viidensadan henkilön ylittäviä kansalaisuusryhmiä oli yli neljäkymmentä.
Minäkin kuulin sen, että Työsuojelupiiri ei ehdi tutkimaan kaikkea. he tekevät muualla päin jotain mikä liittyy aliurakoitsijoihin. minäkin kysyisin, mitä energiaa se energiapuisto tuottaa ? Ainakin se viimeinen osa työllistää laitilaisia. Ja Harto Forssille: aiemmin oli puhetta jätteenpolttolaitoksesta. Voisiko ajatella sellaista voimalaitosta, joka polttaisi muyös haketta. maajussit tuijottelee jo kesämökkiläisten omenapuitakin siihen malliin, että energiapuiksi vaan!
pekkarisen risupaketti puree, vaikka on täys
in järjetön hanke jopa hiilijalanjäljen kannalta.
En osaa vastata tuohon hakevoimalaitos kysymykseen. Ne pitää laskea aina tapauskohtaisesti. Kovasti ainakin pienet hakkeenpolttimot ovat yleistyneet maalaiskuntien taajamien kaukolämmön tuottajina. Viime vuonna mm. Taivassalossa.
"Hän korosti Louran meriklusteria se on 1/3 osa Suomen viennistä, 3,5 mrd/€ ja 8% Louran työllisistä on sen palveluksessa".
Luvut pitänevät sisällään massiiviset Turun telakan loistoristeilijät, jotka nostavat vientilukujen arvoa reippaasti etenkin silloin, kun vientokauppatilastoihin kirjataan uuden laivan luovutus jollekin kuukaudelle.