
Uudenkaupungin asioista kirjoittelen ehkä vähän myös muustakin mikä ainakin itseäni kiinnostaa. Olen Harto Forss. Eläkeläinen, entinen Kemiran Ugin tehtaiden pääluottamusmies. Nyt kun aikaa riittää niin kunnallisessa vaikuttamisessa olen myös enemmän mukana. Tällä hetkellä olen valtuustossa ja hallituksessa.
Esa Kaitila
Massa- ja paperiteollisuuden tuotantomäärät per työntekijä ovatkin Suomessa maailman kärkeä. Eroa saksalaisiin, itävaltalaisiin ja ruotsalaisiin on lähes 30 prosenttia.
Paperiliitto
Alf Rehn
Kukaan ei halua olla sosiaalidemokraattien puoluesihteeri. Kukaan ei halua olla keskustan puheenjohtaja - paitsi Paavo Väyrynen. Ja hänkin sanoo suostuvansa hoitamaan tehtävää vain, koska kukaan muukaan ei siihen kykene.
Turun Sanomat
Roope Lipasti
Norjassa massamurhaaja Breivik todettiin toisessa mielentilatutkimuksessa syyntakeiseksi, ja hänet voidaan siis tuomita vankilaan. Sopii toki kysyä, että jos Norjassa terveet ovat tuollaisia, niin millaisia ne hullut mahtavat olla.
TS Extra
Jälkimaku
VR Groupun turvallisuusjohtajana aloittaa kesäkuun alussa. Rauno hammarberg, joka on tähän asti toiminut Nokian turvallisuusjohtajana. on sitä aikoihin eletty: VR on jo kiinnostavampi työnantaja kuin Nokia.
Turun Sanomat
Jälkimaku
Maailman ohuimmat kirjat-sarja on saanut uusia teoksia: Stephen Elopin saavutukset Nokian johdossa ja Perussuomalaiset huumorin helmet.
Turun Sanomat
Kommuunisti
Kukaan ei ole velvoittanut yksityistä puolta vastaamaan päivystyksestä, terveydenhuoltohenkilökunnan koulutuksesta ja vaativien sairauksien erikoissairaanhoidosta. Kukaan ei vaadi toisin kuin bussiliikenteessä ottamaan myös kroonisia ja hankalasti hoidettavia, mutta vähemmän tuottavia tapauksia hoidettavaksi.
Keva
Kemianliiton kansainvälisenjaoston jäsenä tuli osallistuttua monenmoisiin seminaareihin ja tapaamisiin. Muutamaan SASK:in järjestämään. SASK on Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus. Näistä muistona keskuksen lehti tulee vieläkin. Ei se usein ilmesty. Eilen tuli tämän vuoden toinen. Mielenkiintoisia juttuja se sisältää. Vastaavia tietoja ei oikein muista lehdistä löydy.
Eilisessä lehdessä kerrottiin farkkujen hiekkapuhalluksesta. EU:ssa manuaalinen puhallus kiellettiin 40 vuotta sitten. Turkissa, joka on maailman 3. suurin farkkujen viejä, se kiellettiin viime vuonna. Maata tehdään ilmeisesti kaikin tavoin EU kelpoiseksi. Turkissa on sairastunut 5000 työntekijää kivipölykeuhkotautiin. Ensimmäiset varmat kuolintapaukset sattuivat 2005. Uhreja oli 2. Kumpikin oli ollut puhaltajana 5 vuotta. Toinen oli aloittaessaan 13 vuotias ja toinen 14:sta. Farkkuparin valmistus kestää muuten 14 minuuttia.
Myanmarista lehdessä on useita juttuja. Ne ovat kuitenkin Burman nimellä. Lehti ei pidä Myanmaria oikeana sillä vallasa oleva juntta vaihtoi sen maan nimeksi 1989. Erittäin väkivaltaisesti päättyneen kansannousun jälkeen. Burma on ILO:n boikotissa. Suomalaisyritykset ovat aika hyvin noudattaneet boikottia. Vähäisistä kaupoista on jääty kiinni. Lehdessä on artikkeli 15-vuotiaasta burmalais tytöstä, joka on vaatetehtaassa töissä. Työpäivä alkaa aamulla klo 7.00 ja päättyy illalla klo 21.00. Työtä tehdään joka päivä myös viikonloput. Palkka on 26€/kk. Sen lisäksi saa majoituksen ja ruuaksi riisiä ja vihanneksia. Tytön äiti kuoli ja isä hylkäsi hänet. Aluksi hän teki työtä riisipellolla. Tehtaaseen pääsy oli hänen mielestään edistystä, sillä pellolla joutui olemaan säästä riippumatta eikä työtä ollut koko vuotta.
Hyviäkin tapahtumia lehdessä on. Namibiassa aloitettiin eräissä kylissä kokeilu jossa annetaan kaikille alle 60-vuotiaille 10€ kuussa. Yli 60-vuotiaat saavat eläkettä. Kokeilun pelättiin johtavan siihen, että rahat menevät viinakauppiaille. Tulokset ovat olleet hyviä. Kerjääminen on loppunut. Köyhien talouksien määrä on vähentynyt 76%:sta 37%:n. Alipainoiset lapset vähenivät puolessa vuodessa 52%:sta 17%:n ja nyt lähes kaikki lapset käyvät koulua. Vanhempien pitää maksaa Namibiassa koulu ja koulupuvut. Rikollisuus on vähentynyt 50%. Nyt kokeilusta yritetään tehdä valtakunnallinen pysyvä järjestelmä. Pienestä rahasta on tyydyttävä elämä monin paikoin maailmassa kiinni.
Swasimaassa on asiat toisin. Siellä kuningas kuluttaa 700 milj/€ vuosittain ja 69% kansasta elää alle dollarilla päivän. Kuningas omistaa maan luonnonvarat. Kansa elää luontaistaloudessa. Maassa on maailman pahin aids epidemia.
Sierra Leonessa kaivostyöläiset eivät ole saaneet vuoteen palkka sillä timantit eivät ole menneet kaupaksi.Ilmeisesti kaivosten omistajille ei ole jäänyt mitään jemmaan. Lehdessä kerrotaan uhasta, että maanjäristyksen seurauksena Haitiin syntyneet telttakylät jäävät pysyviksi. Lisäksi kerrotaan Meksikosta, Kolumbiasta, Palestiinasta, Etelä-Afrikasta ja Mosambikista. Tuleekohan maailmasta koskaan kaikille ihmisille siedettävä paikka?
|
|
Täll
ä palstalla pidän viisi viimeksi lukemaani kirjaa ja annan niille hymiöitä mieltymykseni mukaan 1-5:een. Taiteellisesta vaikutelmasta minun kyvyilläni ei pysty hymiöitä jakamaan.
Åsa Schwartz: Nefilit![]()
![]()
![]()
Hyvä dekkari ja mikäs muu kuin ruotsalainen. Schwartzin kolmas kirja, mutta vasta ensimmäinen suomennettu. Miten paljon Ruotsissa hyviä dekkareita onkaan, kun näköjään kaikkia ei ole suomennettukaan.
James Pattersson: Pahan kidassa![]()
Kirjasto oli kuukauden kiinni ja hyllyt on vähän tyhjiä kaikkien varautuessa kuukauteen. Käteeni osui jälleen mitä raain amerikkalainen dekkari. Ihmisiä tapetaan melkein joka sivuilla. Raadellaan ja veret juodaan. Ratkaisukin on venytetty 3-kerroksiseksi.
Antonio Hill: Kuolleiden lelujen kesä![]()
![]()
![]()
Hill on espanjalainen ja koulutukseltaan psykologi ja sen kirjasta huomaa. Tavanomaisesta poikkeavaa, mielenkiintoista tarinaa alusta loppuun.
Vikas Swarup: Syyllisten seurue![]()
![]()
![]()
Eksoottisen maiden kirjailijoiden teoksia on mukavaa lukea. Tämä on intialainen dekkari. Juoni on monisäikeinen ja niitä viedään eteenpäin kertomalla luvuissa eri säikeistä. Lopulta sitten kaikki johtavat yhteen tapahtumaan. Kastilaitoksen Intiassa on valtava ero ylemmän ja alemman kastin välillä. Tässä nekin lopulta sekaantuvat.
Wilbur Smith: Vaaran vesillä![]()
Tyypillinen amerikkalainen dekkari. Raakuutta, rahaa ja "rakkautta" ylenmäärin. Aioin kirjoittaa, että kuka tällaisia lukee, niinhän tein minäkin. Tosin tähän meni viikko ja erittäin väkinäisesti. Jätän harvoin kirjaa kesken ja nyt oli lieventävänä asianhaarana, että kirjasto meni kuukaudeksi kiinni enkä paljoa ole lukemista varannut.
Kansakoulua äitini ehti käydä täydet 6 luokkaa, josta hänen oma äitinsä kiertokoulun käyneenä oli kovin kiitollinen.
Kyllä sitä välillä mietityttää oman nuorison vaatimuksia täyttäessään muotivaateostoksilla, että kenenkä käsien tuotoksia ja millaisissa työolosuhteissa on tuotteet tuotettukaan. Televisiossa tuli äskettäin dokumenttisarja, jossa brittiläiset nuoret joutuivat työskentelemään viikon mm. farkkutehtaassa, tonnikalatehtaassa tms. jossa heidän ikäisensä ko. maan nuoret työskentelevät. Brittiläiset tunnustivat joutuneensa tosi rankkaan työhön ja arvostivat huomattavasti enemmän lopputuotetta kokemuksensa jälkeen, samoin oman maansa elinoloja.