Uudenkaupungin asioista kirjoittelen ehkä vähän myös muustakin mikä ainakin itseäni kiinnostaa. Olen Harto Forss. Eläkeläinen, entinen Kemiran Ugin tehtaiden pääluottamusmies. Nyt kun aikaa riittää niin kunnallisessa vaikuttamisessa olen myös enemmän mukana. Tällä hetkellä olen valtuustossa ja hallituksessa.
Esa Kaitila
Massa- ja paperiteollisuuden tuotantomäärät per työntekijä ovatkin Suomessa maailman kärkeä. Eroa saksalaisiin, itävaltalaisiin ja ruotsalaisiin on lähes 30 prosenttia.
Paperiliitto
Alf Rehn
Kukaan ei halua olla sosiaalidemokraattien puoluesihteeri. Kukaan ei halua olla keskustan puheenjohtaja - paitsi Paavo Väyrynen. Ja hänkin sanoo suostuvansa hoitamaan tehtävää vain, koska kukaan muukaan ei siihen kykene.
Turun Sanomat
Roope Lipasti
Norjassa massamurhaaja Breivik todettiin toisessa mielentilatutkimuksessa syyntakeiseksi, ja hänet voidaan siis tuomita vankilaan. Sopii toki kysyä, että jos Norjassa terveet ovat tuollaisia, niin millaisia ne hullut mahtavat olla.
TS Extra
Jälkimaku
VR Groupun turvallisuusjohtajana aloittaa kesäkuun alussa. Rauno hammarberg, joka on tähän asti toiminut Nokian turvallisuusjohtajana. on sitä aikoihin eletty: VR on jo kiinnostavampi työnantaja kuin Nokia.
Turun Sanomat
Jälkimaku
Maailman ohuimmat kirjat-sarja on saanut uusia teoksia: Stephen Elopin saavutukset Nokian johdossa ja Perussuomalaiset huumorin helmet.
Turun Sanomat
Kommuunisti
Kukaan ei ole velvoittanut yksityistä puolta vastaamaan päivystyksestä, terveydenhuoltohenkilökunnan koulutuksesta ja vaativien sairauksien erikoissairaanhoidosta. Kukaan ei vaadi toisin kuin bussiliikenteessä ottamaan myös kroonisia ja hankalasti hoidettavia, mutta vähemmän tuottavia tapauksia hoidettavaksi.
Keva
Saksasta kuului viikonloppuna ikäviä. 19 ihmistä kuoli tungoksessa. Ei mitenkään ainutlaatuista. Silloin kun väkeä koontuu suuria määriä yhteenpaikkaan, onnettomuuden riski on mitä ilmeisin. Eikä tarvitse olla väkeä kuin muutama sata niin riski on olemassa. Varsinkin sisätiloista poistuttaessa. 1 kapea ovi ja vaara on ilmeinen. Tähän paikkaan joku yllättävä vaaratilanne niin paniikki, siinä se on.
Saksassa tilanne oli sellainen, että kuvien perusteella hälytyskellojen olisi pitänyt kilkattaa ajat sitten. Ahneus vei ilmeisesti voiton. Viranomaisten luvalla alueelle olisi saanut päästää 250 000 ihmistä. Mikäli lipunhinta oli satanen niin siitä olisi tullut 25 milj/€ ja muu myynti päälle. Alueelle myytiin 1,4 milj. lippua. Pelkästään lipputulot 140 milj/€. Niin valtava voitto, että kyllä se monen aivot sumentaa.
Juhlapaikalle johti ainoastaan 1 tie, tunneli. Myöhemmin oli avattu toinenkin kulku. Tämä tunneli oli kuvien perusteella mootoritien alikulkutunneli. Tiellä näkyi olleen 6 kaistaa, kevyenliikenteen ja jalankulkutiet. Toisin sanoen tunneli oli n. 20-30 m. pitkä. Ei mitenkään paha, mutta kuvien perusteella tähän tunneliin ei ollut mitään väen ohjailua vähitellen kapenevaan sumppuun. Kun tässä sumpussa oli vielä turvatarkastus, ei katastrofia voinut mitenkään välttää.
Kuolleiden lisäksi tuli n. 350 loukkaantunutta. Varmasti osa niin pahoin, että vammoja jää loppuiäksi. Henkisten vammojen määrää ei koskaan tulla tietämään. Lukemattomille jää loppuiäksi monenlaisia paniikkeja. Toivottavasti tästä ottavat viranomaiset ja suhteellisen pientenkin tilaisuuksien järjestäjät opikseen. Crusell-viikon järjestäjien ei näitä ongelmia tarvitse miettiä.
|
|
Täll
ä palstalla pidän viisi viimeksi lukemaani kirjaa ja annan niille hymiöitä mieltymykseni mukaan 1-5:een. Taiteellisesta vaikutelmasta minun kyvyilläni ei pysty hymiöitä jakamaan.
Åsa Schwartz: Nefilit
Hyvä dekkari ja mikäs muu kuin ruotsalainen. Schwartzin kolmas kirja, mutta vasta ensimmäinen suomennettu. Miten paljon Ruotsissa hyviä dekkareita onkaan, kun näköjään kaikkia ei ole suomennettukaan.
James Pattersson: Pahan kidassa
Kirjasto oli kuukauden kiinni ja hyllyt on vähän tyhjiä kaikkien varautuessa kuukauteen. Käteeni osui jälleen mitä raain amerikkalainen dekkari. Ihmisiä tapetaan melkein joka sivuilla. Raadellaan ja veret juodaan. Ratkaisukin on venytetty 3-kerroksiseksi.
Antonio Hill: Kuolleiden lelujen kesä
Hill on espanjalainen ja koulutukseltaan psykologi ja sen kirjasta huomaa. Tavanomaisesta poikkeavaa, mielenkiintoista tarinaa alusta loppuun.
Vikas Swarup: Syyllisten seurue
Eksoottisen maiden kirjailijoiden teoksia on mukavaa lukea. Tämä on intialainen dekkari. Juoni on monisäikeinen ja niitä viedään eteenpäin kertomalla luvuissa eri säikeistä. Lopulta sitten kaikki johtavat yhteen tapahtumaan. Kastilaitoksen Intiassa on valtava ero ylemmän ja alemman kastin välillä. Tässä nekin lopulta sekaantuvat.
Wilbur Smith: Vaaran vesillä
Tyypillinen amerikkalainen dekkari. Raakuutta, rahaa ja "rakkautta" ylenmäärin. Aioin kirjoittaa, että kuka tällaisia lukee, niinhän tein minäkin. Tosin tähän meni viikko ja erittäin väkinäisesti. Jätän harvoin kirjaa kesken ja nyt oli lieventävänä asianhaarana, että kirjasto meni kuukaudeksi kiinni enkä paljoa ole lukemista varannut.
Siinä Aalto-yliopiston teollisuustalouden professori Paul Lillrank kertoo kuinka asiat oikeasti ovat !
Lienee tärkein kannanotto pitkään aikaan mitä Suomessa on julki tuotu. Olen ollut hiljaa samaa mieltä pitkän aikaa, mutta nyt ajatuksen tuo julki arvovaltainen tutkija.
maaseudun kunnille joo. Veti proffa kovat pöytään. Kannattaa ehdottomasti lukea se juttu sunnuntain turkkarista.
"
(25.7) Turun Sanomissa oli juttu otsikoltaan "Maaseutu konkurssin partaalla". Siinä Aalto yliopiston proffa Paul Lillrank on sitä mieltä, että Suomi on köyhä kiitos maaseudun ja Kepun. Kaupunkiseutujen tuottamat rahat kun uppoaa täällä maaseudun hengissäpitämiseen. Hänen mukaansa maaseudun olisi pitänyt antaa autioitua 60-luvulla ja Suomi olisi löytänyt luonnollisen rakenteensa. Aluepolitiikka maksaa meille nyt 7 mrd vuodessa ja tätä menoa velkataakka nousee 100 mrd vuoteen 2014 mennessä. Maaseudulta kerättävät verot eivät riitä edes julkisten palvelujen hoitamiseen ja maaseudulla onkin totuuden ajat edessä ensi vaalien jälkeen. Tohon asti tuhlaus jatkuu, mutta sitten meillä on edessä sama kuin vaikkapa Briteillä. Suomen malli on suora kopio Neuvostoliitosta. Siellä kaikki tuotanto oli yhteiskunnan käsissä. Täällä yhteiskunta tuottaa palvelut ja niiden taso samaa luokkaa. Asenne on se, että näin me tehdään ja turpa kiinni.
Tossa oli pieni summittainen otos jutusta.
"
maksajilla on kantokykyä
Niin se on. Onneksi Suomessa on kaikki hyvin. Wala ajeli heinäkuussakin Puolan läpi autolla ja Kanerva polkupyörällä Ukin torilla. Taloudesta viis- lomaillaan ja tehdään virkamiesten ehdoilla kuten ennenkin.
Saksalaisen Duisburgin kaupungin johto sai tiistaina niskoilleen tukun uusia syytöksiä Love Parade -festivaalin järjestelyistä.
Paikallisten lehtien mukaan sekä poliisi- että palolaitos olivat varoittaneet pormestari Adolf Sauerlandia vielä festivaalien aattona siitä, ettei tapahtumapaikka ole turvallinen.
Varoituksia ei kuitenkaan kuunneltu. Kölniläisen Stadt-Anzeiger-lehden mukaan Sauerland olisi kuitenkin antanut lopullisen suostumuksensa festivaalien järjestämiselle vain muutamaa tuntia ennen niiden alkua.
Ellet usko, niin lueppa ite. Sen jälkeen aatteleppa ite
http://blogit.iltalehti.fi/kalle-isokallio/2010/07/27/meille-valehdellaan/
http://www.youtube.com/watch?v=qEUw2iyEx-U
Joten pääsemme alkuruutuun. Kusessa ollaan. Siitä jutusteli Java ja Irwin säesti!
Koko maanosa on sellainen kaatopaikka, että ihminen, yksilö on pelkkää hyödykettä. Kun yksi hihnalla nääntyy, uusi astuu tilalle nääntyäkseen vuorostaan.
Uudet ideologiat ovat kuitenkin hakusessa, kun lama vie verotuloja jokapuolella. Velkaa on otettu ja TOIVOTTU, että kasvu jatkuu kohta. Velkaantumisen tie on kuitenkin kuljettu jo loppuun.
Hoida siinä sitten sosiaali- ja terveysmenja tai koulutusta, jotka muodostavat valtaosan kuntien menoista.
Kaikenlaiset lähipalvelut ainakin leikataan, kuten U:Gin koulupalveluissa nähtiin.
Joko tarvitsemme sen kolmannen sektorin palveluja ?
Kolmas sektori on yksityisen, julkisen sektorin ja perheiden väliin jäävä yhteiskunnallinen sektori, jonka tunnuspiirteitä ovat voittoa tavoittelematon talous, organisaatioiden tai ryhmien sosiaaliset (yhteiskunnalliset) tavoitteet.
Kolmannen sektorin toimijoita ovat muun muassa yhdistykset, osuuskunnat ja säätiöt.
Kolmannen sektorin talous eroaa yksityisestä (yritys)taloudesta siinä, että voittoa ei pyritä tavoittelemaan (non-profit). Jos vuotuista voittoa tulee, se sijoitetaan takaisin toimintaan. Verotuskohtelu on myös erilainen kuin yksityisillä yrityksillä.
Kolmannen sektorin organisaatioiden perustana ovat yhteiskunnallinen tai eettinen tavoite ja demokraattisuus (jäsen/ääni-periaate, ei omistajuuteen perustuva äänivalta). Organisaation tavoitteet lausutaan sen säännöissä.