Uudenkaupungin asioista kirjoittelen ehkä vähän myös muustakin mikä ainakin itseäni kiinnostaa. Olen Harto Forss. Eläkeläinen, entinen Kemiran Ugin tehtaiden pääluottamusmies. Nyt kun aikaa riittää niin kunnallisessa vaikuttamisessa olen myös enemmän mukana. Tällä hetkellä olen valtuustossa ja hallituksessa.
Esa Kaitila
Massa- ja paperiteollisuuden tuotantomäärät per työntekijä ovatkin Suomessa maailman kärkeä. Eroa saksalaisiin, itävaltalaisiin ja ruotsalaisiin on lähes 30 prosenttia.
Paperiliitto
Alf Rehn
Kukaan ei halua olla sosiaalidemokraattien puoluesihteeri. Kukaan ei halua olla keskustan puheenjohtaja - paitsi Paavo Väyrynen. Ja hänkin sanoo suostuvansa hoitamaan tehtävää vain, koska kukaan muukaan ei siihen kykene.
Turun Sanomat
Roope Lipasti
Norjassa massamurhaaja Breivik todettiin toisessa mielentilatutkimuksessa syyntakeiseksi, ja hänet voidaan siis tuomita vankilaan. Sopii toki kysyä, että jos Norjassa terveet ovat tuollaisia, niin millaisia ne hullut mahtavat olla.
TS Extra
Jälkimaku
VR Groupun turvallisuusjohtajana aloittaa kesäkuun alussa. Rauno hammarberg, joka on tähän asti toiminut Nokian turvallisuusjohtajana. on sitä aikoihin eletty: VR on jo kiinnostavampi työnantaja kuin Nokia.
Turun Sanomat
Jälkimaku
Maailman ohuimmat kirjat-sarja on saanut uusia teoksia: Stephen Elopin saavutukset Nokian johdossa ja Perussuomalaiset huumorin helmet.
Turun Sanomat
Kommuunisti
Kukaan ei ole velvoittanut yksityistä puolta vastaamaan päivystyksestä, terveydenhuoltohenkilökunnan koulutuksesta ja vaativien sairauksien erikoissairaanhoidosta. Kukaan ei vaadi toisin kuin bussiliikenteessä ottamaan myös kroonisia ja hankalasti hoidettavia, mutta vähemmän tuottavia tapauksia hoidettavaksi.
Keva
On tuosta jätevesiasetuksesta täällä maaseudulla puhuttu ja kaupungissakin, koskeehan se kesämökkejäkin. Tiedon kulku on ollut heikkoa. Eikä siitä voi syyttää tiedonvälityksestä vastaavia viranomaisia. Päätöksenteko on ollut vaikeaselkoista
Nyt ent. ymp. min. Enestam syyttää ministeriön virkamiestä. Kyllä se on takkuillut muustakin kuin 1:stä laskelmasta. Muualla ministerit kantaa esimiehinä vastuun, meillä haetaan aina syyllinen jostain muualta. Oli se kauan epäselvää mistä syistä alkaa velvollisuus rakentaa puhdistus systeemiä. Puhuttiin vessoista ja painevesistä. Nyt ainakin minusta on selvää, jos asunnossa tai mökissä on painevesi, määrätyt systeemit tarvitaan.
Kovasti puhutaan miten tarvitaan pienpuhdistamo ja laite valmistajat ovat vielä kuin viranomaisia. Pienpuhdistamoa ei tarvita. Suodatinkenttä tai maasuodatus riittää. Nämä ovat huomattavasti halvempia muita kuin muut tavat. Tontin pienuus tai kallioisuus saattaa estää näiden rakentamisen. Uskoisin maaseutu asuntoja joihin nämä eivät sovellu olevan todella vähän.
Helpoin ja pysyvin ratkaisu on tietenkin liittyminen kunnan viemäriverkkoon. Mikäli se on kohtuuhinnalla mahdollista. Käyttökustannuksiltaan se ei ole halvin. Maasuodatus on lähes ilmainen käyttää eikä kentänkään käyttökustannus paljoa ole.
Ikävää tässä hommassa on se miten jotkut on pahasti petetty rakentamaan kalliita puhdistamoja vaikka ne eivät olisi olleet tarpeen ja vielä toimivat huonosti, jos ollenkaan. Kyllä tässä pitäisi ehdottomasti ottaa aikalisä. Antaa pölyn laskeutua ja lähteä sitten selvillä ohjeilla liikkeelle.
|
|
Täll
ä palstalla pidän viisi viimeksi lukemaani kirjaa ja annan niille hymiöitä mieltymykseni mukaan 1-5:een. Taiteellisesta vaikutelmasta minun kyvyilläni ei pysty hymiöitä jakamaan.
Åsa Schwartz: Nefilit
Hyvä dekkari ja mikäs muu kuin ruotsalainen. Schwartzin kolmas kirja, mutta vasta ensimmäinen suomennettu. Miten paljon Ruotsissa hyviä dekkareita onkaan, kun näköjään kaikkia ei ole suomennettukaan.
James Pattersson: Pahan kidassa
Kirjasto oli kuukauden kiinni ja hyllyt on vähän tyhjiä kaikkien varautuessa kuukauteen. Käteeni osui jälleen mitä raain amerikkalainen dekkari. Ihmisiä tapetaan melkein joka sivuilla. Raadellaan ja veret juodaan. Ratkaisukin on venytetty 3-kerroksiseksi.
Antonio Hill: Kuolleiden lelujen kesä
Hill on espanjalainen ja koulutukseltaan psykologi ja sen kirjasta huomaa. Tavanomaisesta poikkeavaa, mielenkiintoista tarinaa alusta loppuun.
Vikas Swarup: Syyllisten seurue
Eksoottisen maiden kirjailijoiden teoksia on mukavaa lukea. Tämä on intialainen dekkari. Juoni on monisäikeinen ja niitä viedään eteenpäin kertomalla luvuissa eri säikeistä. Lopulta sitten kaikki johtavat yhteen tapahtumaan. Kastilaitoksen Intiassa on valtava ero ylemmän ja alemman kastin välillä. Tässä nekin lopulta sekaantuvat.
Wilbur Smith: Vaaran vesillä
Tyypillinen amerikkalainen dekkari. Raakuutta, rahaa ja "rakkautta" ylenmäärin. Aioin kirjoittaa, että kuka tällaisia lukee, niinhän tein minäkin. Tosin tähän meni viikko ja erittäin väkinäisesti. Jätän harvoin kirjaa kesken ja nyt oli lieventävänä asianhaarana, että kirjasto meni kuukaudeksi kiinni enkä paljoa ole lukemista varannut.
Uusi vesihuoltolaki taitaa jo julkistrua vuodenvaihteessa. Me mietimme nyt taksakorotuksia vesilaitoksella.
Ei hyviä uutisia kaupunkilaisille. Se on kans yhdenlaista tasaveroa, kuten kunnallisvero yleensäkin.
Koistisen mukaan Loimaalla oli työyhteisössä astittavissa hyvä henki ja yhdessä tekemisen meininki.Hän myöntää,että UUDESSAKAUPUNGISSA asia ei ole samoin.
-Mutta en halua lähteä mitenkään ovet paukkuen.
Suomen kolme suurinta terveyspalveluyritystä on ulkomaisten riskisijoittajien omistuksessa, kertoo Talouselämä.
Lehden mukaan suomalaisten hoitaminen kiinnostaa riskisijoittajia, koska alalla tapahtuu mullistuksia, kun kunnat ulkoistavat yhä suurempaa osaa terveydenhuollostaan.
Pääomasijoitusyhtiö Bridgepointin osakas Mikael Lövgren sanoo Talouselämälle, että tarkoitus on muuttaa hajanaisten yritysten joukko muutamaksi yhtiöksi, jotka täydentävät julkista järjestelmää.Bridgepoint omistaa Suomen suurimman terveyspalveluyrityksen Terveystalo Healthcaren. Myös Attendo Medonen ja Mehiläisen taustalla on ulkomaisia riskisijoitusyhtiöitä.
Talouselämän ja Mediuutisten Terveystalous 2010 -selvityksen mukaan terveyspalveluiden markkinat ovat Suomessa 14–15 miljardia euroa, joista yksityisten osuus on noin neljännes. Lövgren uskoo, että Suomen terveysmarkkinat kasvavat 7–10 prosenttia vuodessa.
STT
On käynytkin toisinpäin kulut on kasvanut
- kun VASSARIT ym. sosialistit touhuaa ( kuten HARTO )kuinka siinä tulee käymään. - Kustannukset nousee pilviin, lääkärit saavat >10.000 euron palkkoja + lisät päälle/kk. eli jopa enemmän kuin kaupunginjohtaja !! - Mutta kaikkien työpaikat pitää taata, julkista sektoria kasvattaa ja ILOINEN VERONMAKSAJA maksaa kaiken, koska rakastaa veroja !
Kuunteliko kukaan Radiosta ohjelmaa jossa naistutkija selosti tutkimustulostaa Vanhasen hallituksen toimia oli muuten hyvä ohjelma.
eilinen silminnäkijä oli järkyttävää katsottavaa
Tuohon "vajaassa 2 vuodessa" täytyy huokaista oikein kunnolla ettei luojan kiitos. Jos nyt pitäisi luopua 40 tunnin työviikosta, vapaista lauantaista, kesälomista, eläkkeistä, lastenpäivähoidosta jne. tulisi kyllä paha siirtyminen esikapitalistiseen aikaan.
Mitähän pitäisi tehdä noille 63 vuotiaille ? Jyrkänteeltä alas vai?
Ei se ay-liike kilpailukyvyn takia murru. Maailma muuttuu ja ihmisten tarpeet. En sano niin, että ay-liikkeen pitää sopeutua ympäröivään maailmaan. Ay-liike pysyy niin kauan kuin sitä tarvitaan. Ei sitä ole ollut kuin runsaat 100 vuotta. Ehkä ei kauaa enää tarvita.
Traditionalismi edusti Weberille menneisyyteen tai ns. esikapitalismiin sidottua ajattelua, jonka
vastakohtana oli kapitalistinen ajattelu ”nykyisyydessä”. Esikapitalismin aikaan (tai traditionalismin
aikaan) talouden toimintaa ei vielä hallinnut yritysmuotoinen pääoman arvolisäyspyrkimys tai
kapitalismin ajalle tyypilliset rationaaliset työorganisaatiot. (1p)
Traditionalismilla Weber tarkoitti perinnesidonnaisuutta, joka näkyi työelämässä
epäkäytännöllisyytenä, kangistuneisuutena ja vaikeutena sopeutua työelämän muutoksiin ja
ymmärtää niitä – jopa tuottavuuden vastaisuutena. Traditionalistista ajattelua edusti kirjan
kirjoittamishetkellä Weberille työväestö (erityisesti naistyöntekijät), josta Weber puhuu myös
köyhänä kansana. (1,25p.)
Suhtautuminen palkkaan: Esimerkkinä traditionalistisesta, tuottavuuden vastaisesta ajattelusta
Weber käsittelee työläisen työpanosta ja tämän saamaa palkkaa. Esimerkissä työläinen on
traditionalistisesti ajatteleva olento, joka ei ”luonnostaan” halua ansaita yhä lisää rahaa. Työläisen
ajattelulle on siis tyypillistä ”leiviskään tyytyminen”, eli hän ei ole kiinnostunut lisäansioista.
Esimerkkinä: jos työläisen on mahdollista ansaita sama palkka pienemmässä ajassa, tämä
traditionaalinen ihminen tyytyy tekemään vain osan tarjolla olevasta työstä ja ansaitsemaan tarjolla
olevasta palkasta vain sen suuruisen osan, kun on perinteisesti tarvinnut omien tarpeidensa
kattamiseen. Traditionaalinen ihminen tyytyy siis yksinkertaiseen elämään, johon on tottunut ja
hankkii vain sen verran kuin elämiseen tarvitaan. (1,5p.)
Palkkojen alentaminen siten, että työläinen saisi entisen palkan suuremmalla työmäärällä, ei
kuitenkaan Weberin mukaan toimi päinvastaisesti ja nosta työläisen työn tuottavuutta, sillä jos
palkka on riittämätön, työsuorituksen taso laskee. Alhainen palkka ei myöskään Weberin mukaan
tue kapitalismin kehitystä. (0,75p.)
Traditionalismin haipuminen tarkoitti Weberille perinteiden rikkoutumista, traditionaalisesti
ajattelevien ihmisryhmien ”vastarinnan” murtumista, joka mahdollisti vapaan yritystoiminnan
laajenemisen eli siirtymän ihmistyön tuottavuuteen perustuvaan moderniin kapitalismiin. (+0,25p.)