Uudenkaupungin asioista kirjoittelen ehkä vähän myös muustakin mikä ainakin itseäni kiinnostaa. Olen Harto Forss. Eläkeläinen, entinen Kemiran Ugin tehtaiden pääluottamusmies. Nyt kun aikaa riittää niin kunnallisessa vaikuttamisessa olen myös enemmän mukana. Tällä hetkellä olen valtuustossa ja hallituksessa.
Esa Kaitila
Massa- ja paperiteollisuuden tuotantomäärät per työntekijä ovatkin Suomessa maailman kärkeä. Eroa saksalaisiin, itävaltalaisiin ja ruotsalaisiin on lähes 30 prosenttia.
Paperiliitto
Alf Rehn
Kukaan ei halua olla sosiaalidemokraattien puoluesihteeri. Kukaan ei halua olla keskustan puheenjohtaja - paitsi Paavo Väyrynen. Ja hänkin sanoo suostuvansa hoitamaan tehtävää vain, koska kukaan muukaan ei siihen kykene.
Turun Sanomat
Roope Lipasti
Norjassa massamurhaaja Breivik todettiin toisessa mielentilatutkimuksessa syyntakeiseksi, ja hänet voidaan siis tuomita vankilaan. Sopii toki kysyä, että jos Norjassa terveet ovat tuollaisia, niin millaisia ne hullut mahtavat olla.
TS Extra
Jälkimaku
VR Groupun turvallisuusjohtajana aloittaa kesäkuun alussa. Rauno hammarberg, joka on tähän asti toiminut Nokian turvallisuusjohtajana. on sitä aikoihin eletty: VR on jo kiinnostavampi työnantaja kuin Nokia.
Turun Sanomat
Jälkimaku
Maailman ohuimmat kirjat-sarja on saanut uusia teoksia: Stephen Elopin saavutukset Nokian johdossa ja Perussuomalaiset huumorin helmet.
Turun Sanomat
Kommuunisti
Kukaan ei ole velvoittanut yksityistä puolta vastaamaan päivystyksestä, terveydenhuoltohenkilökunnan koulutuksesta ja vaativien sairauksien erikoissairaanhoidosta. Kukaan ei vaadi toisin kuin bussiliikenteessä ottamaan myös kroonisia ja hankalasti hoidettavia, mutta vähemmän tuottavia tapauksia hoidettavaksi.
Keva
Sain otsikon nimisen kirjan joululahjaksi. Kirjan on kirjoittanut Jukka Rislakki. Hän on ollut Hesarin Balttian kirjeenvaihtaja. Kirjoittanut toistakymmentä lähinnä tiedustelutoimintaa käsittelevää kirjaa. Ollut Tieto-Finlandia ehdokkaanakin. Asuu nykyisin Latviassa. Vaimo on latvialainen ja omistaa siellä maatilan.
Kirjan alaotsikkona on "Atomipommi, kylmä sota ja Suomi". Kirja on todellinen tietoteos. Lukeminen sujuu hitaasti. Ei pysty nopeasti sulattamaan lukemaansa. Uskoisin kirjan olevan myös luotettavan.Jokaisella sivulla on pikku numeroita, jotka viittaavat lopussa olevaan kymmeniä sivuja pitkään lähdeluetteloon. Kirjassa käytettävien lyhenteiden luettelo on sivukaupalla pitkä. Haastateltuja henkilöitä on kymmeniä. Arkistoluettelo, kirjallisuus ja muun lähteistön luetteloa on sivu kaupalla. Työ on ollut mahtava.
Kirjassa on tietenkin suurimmaksi osaksi paljonkin julkisuudessa olleita ja tutkittuja tapahtumia. On myös puhuttu miten ydinsota on ollut lähellä Kuuban kriisin aikaan. Näitä tilanteita on kirjassa paljon myös muita. -50 luvun loppupuolelle asti USA mietti tosissaan sopivaa ydinsodan aloittamis ajankohtaa. Neuvostoliiton saavutettua USA:n alkoi ns. kauhun tasapaino ja sodan alkaminen ei ollut enää niin lähellä. Tarkat suunnitelmat hyökkäyksestä oli molemmilla osapuolilla ja niitä päivitettiin jatkuvasti aseiden kehittyessä.
Suomi oli näissä suunnitelmissa mukana. Heti ensimmäisessä ydinase iskussa oli USA:lla Suomessa lukuisia kohteita. Erityisesti Lounais- ja Länsirannikolla. Nämä oli tarkoitus tuhota ja suorittaa niistä maihinnousu. Samoin Lappi oli kohteena. Tarkimmalla ydinpommin pudottaminen Suomeen oli ilmeisesti 1956. Silloin Neuvostoliitto uhkaili ydinaseilla ja mietinnässä USA:ssa oli sodan aloittaminen ennen Neuvostoliittoa. Kerrotaan silloin amerikkalaisen lentäjän jo olleen valmiina koneessaan ydinpommi kiinnitettynä brittiläisessä Bentwatersin tukikohdassa. Kohteena oli suomalainen lentokenttä, jota venäläiset olisivat voineet käyttää. Kenttää ei nimetä ja tilanne purkautui.
Kirjaa lukiessa tulee miettineeksi miten valtavat summat on käytetty asevarusteluun. On kehitetty uusia aseita ja vanhat on korvattu näillä. Mikäli nämä rahat olisi käytetty rauhanomaiseen kehittämiseen eläisimme varsin paljon paremmassa maailmassa. Siitä huolimatta suosittelen kirjan lukemista jokaiselle viime vuosikymmenten poliittisesta historiasta kiinnostuneelle.
|
|
Täll
ä palstalla pidän viisi viimeksi lukemaani kirjaa ja annan niille hymiöitä mieltymykseni mukaan 1-5:een. Taiteellisesta vaikutelmasta minun kyvyilläni ei pysty hymiöitä jakamaan.
Åsa Schwartz: Nefilit
Hyvä dekkari ja mikäs muu kuin ruotsalainen. Schwartzin kolmas kirja, mutta vasta ensimmäinen suomennettu. Miten paljon Ruotsissa hyviä dekkareita onkaan, kun näköjään kaikkia ei ole suomennettukaan.
James Pattersson: Pahan kidassa
Kirjasto oli kuukauden kiinni ja hyllyt on vähän tyhjiä kaikkien varautuessa kuukauteen. Käteeni osui jälleen mitä raain amerikkalainen dekkari. Ihmisiä tapetaan melkein joka sivuilla. Raadellaan ja veret juodaan. Ratkaisukin on venytetty 3-kerroksiseksi.
Antonio Hill: Kuolleiden lelujen kesä
Hill on espanjalainen ja koulutukseltaan psykologi ja sen kirjasta huomaa. Tavanomaisesta poikkeavaa, mielenkiintoista tarinaa alusta loppuun.
Vikas Swarup: Syyllisten seurue
Eksoottisen maiden kirjailijoiden teoksia on mukavaa lukea. Tämä on intialainen dekkari. Juoni on monisäikeinen ja niitä viedään eteenpäin kertomalla luvuissa eri säikeistä. Lopulta sitten kaikki johtavat yhteen tapahtumaan. Kastilaitoksen Intiassa on valtava ero ylemmän ja alemman kastin välillä. Tässä nekin lopulta sekaantuvat.
Wilbur Smith: Vaaran vesillä
Tyypillinen amerikkalainen dekkari. Raakuutta, rahaa ja "rakkautta" ylenmäärin. Aioin kirjoittaa, että kuka tällaisia lukee, niinhän tein minäkin. Tosin tähän meni viikko ja erittäin väkinäisesti. Jätän harvoin kirjaa kesken ja nyt oli lieventävänä asianhaarana, että kirjasto meni kuukaudeksi kiinni enkä paljoa ole lukemista varannut.
Eik Harto ol ryhmyri kans, ota sää kaik kool.
Tämä oli itselleni pettymys. Java ja Juha olivat ainoat, jotka "näkivät" tilanteen yli. kyse ei ole mistään katkeruudesta, sen enempää kuin siitä, että puheenjohtaja hoitaisi tehtävänsä huonosti.
Kyse on periaatteesta! En tiedä muuta paikkakuntaa, jossa kunnan tärkeä virkamies johtaisi valtuustoa.
Ei kaupungin henkilöstö yksin ole vastuussa talouden kuntoon saattamisesta. Kaupungissa tuotetaan ne palvelut, joita päättäjät ovat päättäneet tuotettavan. Sen mukaiset ovat myös henkilöstöresurssit.
Nimimerkki ”Keijolta” kysyisin, että minkälaisia ongelmia pitäisi kaupungin henkilöstölle tuottaa? Ja miksi?
Tunnen suurta myötätuntoa nuorisoamme kohtaan. He elävät paljon haasteellisempaa, suorastaan epätoivoista aikaa kuin me 60-70 luvuilla kasvaneet. Ei kyllä ihmeemmin rasita vaikka julkisen sektorin palkkoja laskettaisiin jopa pysyvästi. Tiedätkö "ihmettelijä" kuka maksaa eläkkeenne siellä julkisella sektorilla? Ja tiedätkö miten muiden eläkkeet määräytyy? Totta kai ne sentään pitää kaikille maksaa, mutta se on myös kokonaan verovaroista maksettavaa.
Suurimman osan eläkkeistä maksaa työnantaja kaikilla aloilla.
Ai niin. Minäkin ja muu perheeni maksetaan niitä julkisen sektorin eläkkeitä. Verovaroistamme.
Ahosen viimeisin olikin jo täydellinen alistuminen finassikapitalismille: Hän hyväksyy mukisematta kasinopelin työläisten varoilla! Niin tietysti muissakin eläkekassoissa tapahtuu, mutta siitä keskusteleminen loppui kuin kanan lento.
Tiedä tuosta Ahosen paperimiehille ajamista eduista. Kyllä se on tehty vuosikymmenten kuluessa ja johtaja on sellainen minkä joukkojen tuki antaa. Sen verran minulla on sisäpiirin tietoa, ettei Ahonen ole erityisen suosittu liiton jäsenten keskuudessa. Erityisesti viime TES-sopimuksesta hän sai aika kovat haukut. Eikä tuo tv esiintyminen olisi hänen asemaansa noin pahasti horjuttanut, mikäli olisi suosittu.