Olen aina ollut kiinnostunut urheilusta. Poikasena ei juuri muuta tullut tehtyäkään. Sitten oma urheilu jäi aivan kokonaan. Seurattua tuli kyllä tiiviisti. Runsas 10 vuotta sitten olin kuukauden sairaslomalla ja silloin tuli alettua lenkkeillä. Se paisui lopulta siihen, että juoksin pari maratonia, puolikkaita ja muutaman kerran ruisrääkin. Sitten se taas jäi. Ikävä kyllä. Usein on mielessä aloittaa uudelleen. Ei vaan saa itsestään tahtoa riittävästi irti.

Nyt urheilu on Korihaiden pelien katselua. Tänä vuonna on mennyt pitkästä aikaa hyvin. Jotain tuntuu kuitenkin puuttuvan kotimaisen kärkeen pääsemisestä. Joukkue on laajalti hyvä. Huippu puuttuu. Ei ole sellaista, joka pystyisi illasta iltaan tekemään n.20 pistettä. Samoin Bojan takamiehenä ei taida olla aivan huippua. Varsinkin kovan vastustajan tullessa peli jää pallonpompotteluksi viivan takana ja viime hetken omaan ajoon korille. Pelin vauhdikkaasta pyörityksestä ei tule mitään. Porukka pitäisi saada pysymään ensikaudeksi koossa. Nytkin kevättäkohden on menty selvästi eteenpäin ja tästä olisi hyvä lähteä ensikaudelle. Jos joukkue vaihtuu isolta osin, syksy on taas opettelua ja pelaajien vaihtoa ennenkuin sopivat löytyy.

Lauantainen peli oli täysin Ukin ylivoimaa. Jo varhaisessa vaiheessa ykköskentällinen otettiin penkille ja muut saivat kaipaamaansa peliaikaa. Kotietu on vielä mahdollista saada playofsiin. Toivottavasti onnistuu ja siihen vastaan Lahti niin mahdollisuudet ovat hyvät mitalipeleihin. Sitten tullee vastaan Kataja ja siihen taitaa matka pysähtyä.