Kaupunginvaltuuston kokouksessa 16.11.2009 enemmistön päätöksellä, äänin 25 – 18 peräänkuulutettiin visiota siitä, millaisessa ympäristössä uusikaupunkilainen koululainen opiskelee 10 vuoden kuluttua ja millaisia pedagogisia eli opetuksellisia, sekä laadullisia tavoitteita U:gin tarjoamalla perusopetuksella on. 
 
Perusopetuslain 2§:ssä esitettyyn kohtaan, jossa on asetettu opetuksen tavoitteet, selvitys ei anna vastausta, miten selvityksessä esitetyt toimenpiteen parantavat opetuksen tavoitteiden laatua. Tehty selvitys sisältää vain ennusteita oppilasmääristä, toimenpiteitä koulukiinteistöjen korjauksista ja hyvin karkeita arvioita mahdollisista säästöistä. 
Opetuksen tavoitteena 2§:n mukaan on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Lisäksi esiopetuksen tavoitteena on osana varhaiskasvatusta parantaa lasten oppimisedellytyksiä. Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen ja muutoin kehittää itseään elämänsä aikana. Opetuksen tavoitteena on lisäksi turvata riittävä yhdenvertaisuus koulutuksessa koko maan alueella.
Valtuuston kokouksen jälkeen joukko kaupunginvaltuutettuja yli puoluerajojen ryhtyi valmistelemaan vaihtoehtoista esitystä kaupunginhallituksen hyväksymälle kouluverkkoselvitykselle. Vaihtoehtoinen ratkaisu löytyi. Katsomme sen olevan uusikaupunkilaisten koululaisten ja opetuksen laadun kannalta parempi ratkaisu, kuin kaupunginhallituksen pohjaesitys. 
 
Tämä esitys ei vastaa alussa esitettyihin kysymyksiin kouluverkkoselvitystä ja lisäselvityksiä paremmin.
Tämä esitys ei täytä perusopetuslain 2§:n tavoitteita  paremmin kuin kaupunginhallituksen esitys.
 
Tulemme esittämään, ettei valtuuston esityslistalla nimettyjä kouluja suljeta, vaan esitetty säästö rakentuu vaihtoehtoisen ratkaisun pohjalta.
 
Esityksemme rakentuu ennen kaikkea kahdelle vankalle perusajatukselle. 
Koululaisemme käyvät koulua, pienissä, turvallisissa kouluissa, lähellä kotia. Lisäksi heitä opetetaan pienissä opetusryhmissä. Kantakaupungin alueella tämä tarkoittaa sitä, että alakouluopetusta järjestetään neljässä ns. korttelikoulussa. Tärkeänä pidetään pieniä ryhmäkokoja erityisesti alkuopetuksessa (luokat 1-2). Ryhmäkoko vuosiluokilla 3 – 6 pyritään pitämään enintään 25 oppilaan suuruisena. Mikäli oppilasmäärä vuosiluokilla 3 – 6
antaa myöden, voidaan ryhmiä joustavasti yhdistää.
 
esitys merkitsee ryhmäkokojen tuntuvaa kasvattamista, erityisesti Viikaisten yläkoulun luokilla 7-9, jotka ovat muutenkin ongelmallisimpia. Lisäksi ryhmäkoot kasvavat niissä kouluissa, joihin Pohitullin koulun ei-musiikkiluokkien oppilaat siirretään. Jos neljä luokkaa häviää, syntyy niihin kouluihin, joihin Pohitullin oppilaita siirretään suuria opetusryhmiä. Mitään luokkakohtaisia oppilasmääriä ei esitetä esityksen laskelmien perusteluksi! Luokkakohtaiset oppilasmäärät esittämällä kävisi ilmi, kuinka suuria opetusryhmiä esityksessä syntyy Hakametsään, Seikowiin, Pohitulliin ja Saarnistoon! 
koska kaikki keskustan alakoulut ovat esityksen mukaan 1-sarjaisia, merkitsee ryhmien yhdistäminen esityksessä mainitulla tavalla 3-6 vuosiluokilla jonkin luokan pilkkomista ja lasten jakamista eri kouluihin kesken alakoulun. Edistääkö tämä lapsen turvallisuutta, kehittymistä ja henkistä kasvua?
seurauksena voi myös olla  koulu(ja), jo(i)sta jo(ita)kin luokka-aste(ita) puuttuu. Entä tilanne taas seuraavana vuonna, opettajia siirrellään koulusta toiseen? Luokkatilojen käyttö?
 
Kylätaajamissa kouluille asetetaan minimi oppilasmäärätavoite. Se olisi 30 oppilasta viiden vuoden siirtymäajalla, lukuun ottamatta Pyhämaan koulua, jonka osalta raja on 20 oppilasta. Näin ollen lasten oppimisedellytykset tutuissa kouluissa turvataan, kylille annetaan oikeasti mahdollisuus kehittymiseen ja sen myötä kaupunkimme tasapuolista kehittymistä tuetaan.
Esiopetuksen ja päivähoidon kehittämistä kylätaajamien lähikoulujen yhteyteen tulee edistää.
 
esiopetuksen ja päivähoidon pilkkominen kyläkoulujen yhteyteen aiheuttaa suuria lisäkustannuksia
 
Oppilaan koulupaikan määräytyminen on todettu perusopetuslain 6§:ssä:
Opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Pienet korttelikoulut kantakaupungissa ja lähikoulut kylätaajamissa tukevat tätä perusopetuslain kohtaa. Hyvä yhdyskuntarakenne perustuu kylämäisiin yksiköihin, jotka sisältävät lähipalvelut, hyvän sosiaalisen verkoston sekä turvallisen asuinympäristön.
 
perusopetuslaki tai opetusalan normistot eivät tunne korttelikoulu-käsitettä
Seikowin koulun lakkauttaminen ei vaikuta kantakaupungin lasten koulumatkan pituuteen
koulumatkat mistään päin Uuttakaupunkia eivät muodostu kohtuuttoman pitkiksi (pl. Pyhämaa), eivät läheskään kaikki kyläkoulujenkaan lapset asu aivan koulun vieressä
 
Lisäksi esitämme:
Yläkoulujen tilanne tarkastellaan uudelleen mahdollisen Viikaisten koulun remontin jälkeen. Tarkastelun lähtökohtina ovat oppilasmäärä ja kuntarakenne sekä opetukselliset ja taloudelliset perusteet.
 
VIIKAISTEN KOULUN PERUSKORJAUKSEEN EI SAADA VALTION RAHOITUSTA TÄLLÄ RATKAISULLA!!
 
Koska kaupunkimme taloudellinen tila on vaikea, kouluverkkouudistuksella on syytä löytää myös säästöjä, jotta koulutuksen laatua voidaan parantaa. Esitämme 510 000 euron vuosittaista säästöä seuraavilla toimenpiteillä:
 
Peruskoulubudjetti:
 
koulutuslautakunta/kaupunginhallitus esittää  budjettia, jossa on jo huomioitu Haapaniemen ja Pyhämaan koulujen muuttuminen 2-opettajaisiksi sekä yhden opettajan väheneminen Kalannin koulusta. Samoin kaikki muut oppilasmäärän vähenemisestä luonnollisesti aiheutuvat kulujen vähenemiset on jo huomioitu budjettikehyksessä
tämän lisäksi on säästettävä mm. vähentämällä opetusta 26,5 :sta 26,0 viikkotuntiin perusopetusryhmää kohti 
ja vielä tämän lisäksi on löydettävä säästöjä 322 000 euroa
 
nämä säästövelvoitteet täytetään joko 1) kouluverkkoa uudistamalla tai 2) muilla toimenpiteillä
 
 
Oppilasmäärän vähenemisen myötä Haapaniemen koulu muuttuu kaksiopettajaiseksi ja Kalannin koulusta vähenee yksi opettaja.  Tapahtuvat säästöt kuljetuksissa ja materiaalikuluissa yht. 1.8 – 31.12.2010 50 000 euroa ja pysyvästi 1.1.2011 alkaen 95 000 euroa.
 
budjettiesityksessä oli jo huomioitu Haapaniemen koulun muuttuminen 2-opettajaiseksi ja yhden opettajan väheneminen Kalannin koulusta. Näitä ei siis voi laskea toiseen kertaan säästöiksi. Tästä aiheutuvat vähäiset kuljetus- ja materiaalikulujen säästöt on jo huomioitu budjettesityksessä
tähän vaihtoehtoesitykseen siis kätkeytyy Pyhämaan koulun säilyminen 3-opettajaisena. Se lisää kuluja budjettiesitykseen verrattuna v. 2010 n. 19 000 euroa ja pysyvästi 45 000 euroa. 
 
Menojen  lisäys:   v 2010    +19 000 euroa,   pysyvästi   +45 000 euroa 
 
1.1.2010 alkaen Pohitullin kouluun muodostetaan erityisopetuksen nykyisistä kolmesta pienryhmästä (ryhmät 1 – 2 lk., 3 – 4 lk., ja 5 – 6 lk.) kaksi yhdysluokkaa 1 – 3 lk. ja 4 – 6 lk. Tämä muutos ei vaaranna erityisoppilaiden oppimisedellytyksiä, sillä muutos koskee yhteensä 11 oppilasta, jolloin 5 – 6 oppilaan opetusryhmää kohti on yksi opettaja (lain mukaan erityisopettajalla on enintään kahdeksan oppilasta). Pohitullin määräaikainen opettaja siirtyy Lahden tai Pohjoiskulman kouluun 31.7.2010 asti. Yhden vähentyvän opetusryhmän säästö on vuositasolla 45 000 euroa.
 
kts. kohta erityisopetus jäljempänä
Huom! muutos joudutaan tekemään kesken lukuvuoden, ryhmäjako ja lukujärjestys menevät täysin uusiksi jo 1.1.2010
 
SÄÄSTÖ:     v 2010   45 000 euroa,   pysyvästi  45 000 euroa 
 
1.8.2010 alkaen kantakaupungin opetusryhmät järjestellään uudelleen siten, että Pohitullin koulu muuttuu yksisarjaiseksi. Musiikkiluokkien toiminta jatkuu vuosiluokilla 3 – 6.
Tämä tarkoittaa sitä, että ei-musiikkiluokkalaiset Pohitullin koulun oppilaat (53 oppilasta) jaetaan alakoulujen kesken. Säästö ko. lukuvuonna 80 000 euroa ja seuraavina vuosina pysyvästi 180 000 euroa.
 
Pohitullin ei-musiikkiluokkalaiset oppilaat jaetaan Seikowin, Saarniston ja Hakametsän koulujen kesken. V.2010 oppilasmäärä sallii 3.luokan pilkkomisen, mutta 4. luokille muodostuu tasaisesti oppilasmäärät jakaen 24, 25, 25 ja (26) oppilaan ryhmät (mus. luokka suluissa), 5. luokille 27, 27, 28 ja (14) sekä 6. luokille 25, 26, 26 ja (23) oppilasta. Tällainen jako edellyttää oppilaiden määrän matemaattista jakoa, mm. oppilaiden välisiä kaveruussuhteita tai oppilaan kodin sijaintipaikkaa suhteessa uuteen kouluun ei pystytä ottamaan huomioon
muuttuvatko jatkossa kaikki Pohitullin koulun oppilaat siirtyessään kolmannelle luokalle musiikkiluokan oppilaaksi? Yleensä musiikkiluokalle valitaan oppilaat testien perusteella
jos pidetään kiinni vaihtoehtoesityksen mukaisesta max. 25 oppilaan ryhmistä, v. 2010 voidaan näin pilkkoa vain 2 ryhmää, tulevina vuosina vuotuisesta oppilasmäärästä riippuen 3 – 4 ryhmää    
kaupunginhallituksen kouluverkkoesityksessä luokkayhteisöjä ei lähdetä pilkkomaan, vaan Seikowin lapset siirtyvät Pohitulliin tutun oppilasympäristönsä säilyttäen. Kyläkoulujen yhdysluokilta kaikki lapset siirtyvät samaan uuteen kouluun, kunkin luokka-asteen oppilaat samalle luokalle tutut kaverinsa säilyttäen. Pohjoiskulman koulun osalta vanhempien toiveet pyritään toteuttamaan.
 
 Kumpi malli on inhimillisempi ja lapsen kannalta parempi? 
 
 
SÄÄSTÖ:     v 2010   37 500 euroa,   pysyvästi  135 000 – 180 000 euroa 
 
 
1.8.2010 alkaen Viikaisten koulun rehtori määrittelee kahden opetusryhmän 
vähentymisen, esim. tulevia 9 – vuosiluokkia olisi kuusi seitsemän sijaan, jolloin pienimmän 
       opetusryhmän 15 oppilasta voidaan jakaa kuuteen luokkaan. Lisäksi vähennetään kaksi 
       koulunkäyntiavustajaa Saarniston ja Pohitullin kouluista. Koulunkäyntiavustajien määrän 
       väheneminen on perusteltua opetusryhmien määrän vähenemisellä. Säästö 1.8 – 31.12.2010 
       on 45 000 euroa + 16 000 euroa ja seuraavina vuosina pysyvästi 130 000 euroa.
 
jos 7. luokille tulevista muodostetaan kuusi rinnakkaisluokkaa, kuten nyt, luokkien oppilasmäärät ovat 24, 22, 22, 21, 21 ja 21. Jos rinnakkaisluokkia tehdään vain viisi, luokkien oppilasmäärät ovat laskennallisesti 24, 26, 26, 27 ja 27. Yläkoulujen opetusryhmien kooksi esitetyt ryhmäkoot ovat todella suuria.
jos 8. luokista yksi pilkotaan muihin, luokkien oppilasmäärät ovat 21, 26, 27, 27 ja 27. 
jos 9. luokista yksi sulautetaan muihin, luokkien oppilasmäärät ovat 22, 18, 22, 21, 21, ja 24. Se on toimenpiteenä hankala ja auttaa vain yhdeksi vuodeksi. Merkitsee myös lasten tutun luokkaympäristön rikkomista.
v. 2010 siis pystytään pilkkomaan vain yksi ryhmä, seuraavana joko yksi tai ei yhtään
koulunkäyntiavustajien vähentäminen Pohitullista ja Saarnistosta tarkoittaisi myös iltapäivätoiminnan leikkaamista, koska avustajat ovat koulun ja iltapäivätoiminnan yhteisiä työntekijöitä. Käytännössä mahdotonta.
SÄÄSTÖ:     v 2010   19 000 euroa,   pysyvästi  45 000 euroa 
 
 
 Viikaisten ja Pohitullin hallinto yhdistetään, jolloin säästetään yksi rehtorin virka. Säästö on 
 1.8 – 31.12.2009 30 000 euroa ja seuraavina vuosina pysyvästi 60 000 euroa.
 
Tämän kokoisessa koulussa ( Viikainen + Pohitulli ) tarvitaan rehtori ja apulaisrehtori. Apulaisrehtorin palkka voi olla n. 10% alempi kuin rehtorin. Säästöä nykyiseen tilanteeseen verrattuna syntyy n. 12 000 euroa vuodessa, mikäli apulaisrehtori on paljon nykyisiä rehtoreita kokemattomampi
yhtenäiskoulun Pohitulli-Viikainen muodostaminen sisältyy kouluverkkoesitykseen. Em. mahdollista pientä palkkakulusäästöä ei ole lähdetty arvioimaan kouluverkkoesityksessä 
SÄÄSTÖ:     v 2010   5 000 euroa,   pysyvästi  12 000 euroa 
 
 
Säästöt ovat siis vuonna 2010 yhteensä 266 000 euroa ja seuraavina vuosina 510 000 euroa.
 
SÄÄSTÖ SIIS:
 
 v 2010   45 000 + 37 500 + 19 000 + 5000 – 19 000 = 87 500 euroa
 
 pysyvästi:   45 000 + (135 000 - 180 000)  + 45 000 + 12000 – 45 000 = 192 000 – 237 000 euroa 
 
vuoden 2010 osalta säästövelvoitteesta jää siis toteutumatta 234 500 euroa!
 
pysyvä säästö ei myöskään likimainkaan kata budjettikehyksen säästövaatimusta. Mikäli kouluverkkouudistusta ei tehdä, vaan vaihtoehtoesitys voittaa, joudutaan lähes väistämättä opettajien lomautuksiin, sillä erityisopetuksesta ei voida tinkiä tällaisessa tilanteessa!
 
 
Erityisopetuksesta:
 
Puuttumalla erityisopetusryhmiin, puututaan heikoimmassa asemassa olevien lasten lakisääteisiin oikeuksiin. On mahdollista yhdistää pienryhmiä mielivaltaisesti tuntematta yksilöllisiä ratkaisuja, jotka ovat jokaisen pienryhmän oppilaan taustalla.
Pienryhmät toimivat integraatio/inkluusioperiaatteella yleisopetuksen luokkien kanssa. Osa tunneista on yleisopetuksen kanssa samaan aikaan, osa pienemmissä ryhmissä. Ryhmien yhdistäminen on paluuta Myllynkallion koulun aikaiseen järjestelmään, josta on päästy pois Uudessakaupungissa jo 2004.
 
Viikaisten erityisopetusryhmiin puuttumalla vaikutettaisiin jälleen heikoimmassa  asemassa oleviin lapsiin. Pienryhmäoppilaat sijoitettaisiin takaisin yleisopetuksen ryhmiin. Seurauksena tarvitaan lisää  psykososiaalisia palveluja, huostaanottoja ym. Sekä alakoulun että yläkoulun pienryhmillä on todennäköisesti jo vältetty  huostaanottoja. 
 
 
Katsomme perustelluksi ohjata puolet säästöistä vuodesta 2011 alkaen perusopetuksen laadun kehittämiseen. Lisäksi kaupungin kiinteistöjen tarkastelulla voidaan löytää myös muita säästömahdollisuuksia, kuten kantakaupungin nuorisotalon tilojen tai perheneuvolan uudelleen sijoittamisella. Tällöin vapautunut kiinteistö voitaisiin myydä.
 
jaettavaa säästöä ei tällä esityksellä synny! 
kouluverkkoselvitys nimenomaisesti ei lähtenyt spekuloimaan kiinteistöjen tulevalla käytöllä tai myynnillä
tämän esityksen toteutuessa yhtään koulukiinteistöä ei vapaudu uuteen käyttöön tai myyntiin!
 
 
Tämä esitys tuo siis kaivattuja säästöjä kiperään taloudelliseen tilanteeseen, mutta ennen kaikkea turvaa lastemme oppimisedellytykset laadukkaalla opetuksella ja erinomaisilla oppimisympäristöillä. Esitys ei tarkoita paluuta 80 – lukulaiseen tehokkuusajatteluun ja suuriin kouluyksiköihin. Esitys pohjaa arvoon, jossa pienet koulut ja opetusryhmät nähdään ensisijaisina edellytyksinä opetuksen laadun parantamisessa ja turvaamisessa. Pienen arvostaminen suuren sijaan, auttaa lapsiamme kehittymään ympäristössä, jossa yhteisöllisyys on vallitseva ilmapiiri. Samalla esitys tukee kaupunkimme kehitystä tasapuolisesti turvaten kaupunkimme moni-ilmeisyyden ja persoonalliset erityispiirteet. Johtopäätöksenä voimme uskoa, että pienet lähikoulut toimivat lapsiperheitä ymmärtävällä tavalla kaupunkimme vetovoimatekijänä.
 
olisivatko ylisuurilla luokkien oppilasmäärillä toimivat keskustan isommat koulut, erityisesti yläaste, erityisopetuksen surkea taso ja rappeutuneissa tiloissa toimivat Viikaisten koulu ja lukio kovinkin hyvä vetovoimatekijä!?
 
 
 
Vaihtoehtoesitys ei ole mikään opetuksen kehittämismalli, vaan päinvastoin kurjistaa opetusta entisestään! Esitys ei anna mahdollisuutta koululaitokselle kehittyä ja kehittää, vaan luo edellytykset taantumukselle ja seisahtuneisuudelle.
 
Esitys ei puutu millään lailla kouluverkkoon, vaan ainoastaan opetuksen järjestämiseen.
 
Miten tämä esitys edistää Pohitullin tai Viikaisten lasten tasa-arvoisuutta Seikowin ja pienten koulujen lasten kanssa?
 
Eikö muilla kuin Seikowin ja kyläkoulujen lapsilla, erityisesti kaikkein vähäisempiosaisilla,  erityisopetuksen oppilailla, ole perusopetuslain mukaisia oikeuksia?
 
Miksi käydään vain Pohitullin ja Viikaisten koulujen kimppuun? Miksi esityksen logiikalla ei esitetä Seikowin erittäin pienten 13 – 19 oppilaan luokkien pilkkomista muiden koulujen kesken?! Se olisi kaikkein helpoin ratkaisu ja säästäisi heti 6 x 45 000 = 270 000 euroa palkkamenoja ja kiinteistön ylläpidosta ym. tulevat säästöt päälle!
 
 
Ystävällisesti
 
Matti Ankelo
Koulutuslautakunnan puheenjohtaja