Tänään jatkettiin aiheina talous, sote ja johtajuus. Talous on näinä ankeina aikoina kiinnostava asia. Alustajana ollut Tampereen Yliopiston tutkija, lehtori tutkija moitti vuonna 1997 tehtyä kuntien kirjanpidon uudistusta pieleen menneeksi. Se on lähes sellaisenaan kopioitu yritysten kirjanpidosta. Kunnat toimivat aikalailla toisin.

Kunnilta puuttuu menojen ja tulojen välinen yhteys. Yritys tuottaa tuotteita tai palveluja ja menot kohdistetaan niihin. Myytävästä täytyy jäädä jotain yritykselle. Kunta tuottaa hyvinvointipalveluja ja saa niiden tuottamisesta  vähäisessä määrässä tuloja. Tulot eivät anna osviittaa palvelujen tuottamiseen. Siksi pitäisi jatkuvasti miettiä tehdäänkö asioita oikein ja tehdäänkö oikeita asioita. Taas tuli esille poistojen vääristävä vaikutus tuloslaskelmaan. Poistot eivät ole myöskään lainkaan vertailukelpoisia kuntien kesken. Kasvukunnissa investoinnit ovat huomattavan suuret poistoihin nähden. Investointeja pitää tehdä kaikkiin palveluihin rakentaa uusia asuinaluieita, päiväkoteja, jopa kouluja jne. Kunnissa joissa väestö ei kasva, kuten meillä, investoinnit ovat pääsääntöisesti ylläpito investointeja. Meillä on ollut ja menossa investointeja vesi-, jätevesi-, jätehuollossa ja satamassa. Nämä olisivat ilman liikelaitostamista vieneet  investoinnit huomattavasti yli poistojen ja olisi taseemmekin tainnut joutua miinukselle.

Kuntien talouslaskelmaa ei pitäisi rukata, kuten usein tehdään vaan mietittävä ja tulkittava oikein mitä pitäisi tehdä. Tarkastus ltk:n rooli on monissa kunnissa alkanut mennä oikealle tolalle muutaman vuoden opettelun jälkeen. Ei enää pelkästään moitita mitä edellisenä vuonna on tehty väärin vaan annetaan ohjeita mitä pitäisi tehdä. Lautakunta toimiikin monissa kunnissa kuin konsultit.

Osanottajien joukossa oli mm. nuori hallituksen pj. etelästä ja iäkäs pohjoisesta. Jäi sellainen kuva, että se kuvaa hyvin koko Suomea. Etelästä oleva oli ajattelussaan hyvin humaani. Antoi huutia puoluepolitiikalle ja korosti kuntian palvelutehtävää. Pohjoisesta tuli kova ajattelu vain kuntien hyvinvointi näytti kiinnostavan. Vähät asukkaista. Kysymys ei ollut missään tapauksessa henkilöiden puoluetaustasta. Jäi nuoren mielipiteistä hyvä mieli. Käytin sanaa huutolaisyhteiskunta keskusteltaessa valmisteilla olevasta vanhuuslaista. Uusi sukupolvi ei meitä näköjään tällaiseen aja vaan niillä on virkistävä ajattelutapa.