Eilinen "Munakarin veljekset" oli ihan kohtuullinen kesäteatteri esitys. Tarina pohjautuu ihka oikeiden veljesten elämään nykyisen Olkiluodon voimalan katveessa.  Ydinvoimalan tuloon näytelmä päättyykin. Muut kuvattavat ajanjaksot liittyvät kieltolakiin ja muutamia vuosia myöhemmin tapahtuneeseen Mäntsälän kapinaan.

 
Veljekset ovat jokaiseen kylään kuuluvia persoonallisuuksia, jotka yleensä kuitataan kylähulluina muitten mielissä. Tutustuin ennakkoon netissä Munakarin veljesten elämään ja sieltä löytyi tosihauskoja juttuja. Ikävä kyllä näytelmään niitä ei ollut juuri sijoitettu. Esim. voisi kertoa, kun Munakariin rantaan tuli pari tyttöä Raumalta tienestit mielessä. Tytöt nähtyään toinen veljeksistä loihe lausumaan "Kyl ny taas vähti alka". Näytelmässä kerrottiin miten toinen veljes kävi Raumalla myymässä paperipuuta ja ostoksilla. Heti kotiin tultua reppu tutkittiin, siellä oli leipää, suolaa ja ruisjauhoa. Johon tuomiseen veli suuttui ja kivahti "Sää tua leippä ja talos ei ol viinan tippa".
 
Näytelmä loppuu surullisesti. Ydinvoimala tulee ja veljeksiä aletaan häätää. Eivät lähde. Toisen veljeksen kuoltua, toinen viimein sallii TVO:n vetää saareen sähkön. Lopulta hänkin joutuu kauhistelemalleen mantereelle lähtemään. Koko ikänsä samalla paikalle asuneelle on kova paikka lähteä pois kotoa. Esim. Tsernobylin ydinvoimala onnettomuuden jälkeen eivät vanhemmat ihmiset suostuneet lähtemään kotoaan vaikka asuivat ihan voimalan katveessa. Kauan elivätkin. En tiedä miten lopulta kävi kuolivatko säteilysairauksiin vaan ihan normaalisti.