Alkaa mennä päivä mailleen ja päästään seuraamaan ketkä siellä Presidentinlinnassa tänä vuonna tassua paiskaavat. Samaa joukkoa pääosin kuin ennenkin. 

Eilen illalla olin Vassarien pikkujouluissa. Hyvää ruokaa muuten, mutta en ole koskaan pitänyt pikkujoulujen kinkusta. On ne sitten olleet missä tahansa. Vaatii varmaan joulun ja oikeat tuoksut. Aamulla oli taas lumitöitä. On se oikeastaan hyvä, että lunta tulee kerralla enempi. Ei se lumityötä paljoakaan muuta vaikka sitä on enemmänkin. Enemmän vaikuttavat neliöt ja hehtaarit.

Olen pitkään harmitellut meidän Itsenäisyyspäivän kapea-alaisuutta. Vuodesta toiseen puhutaan melkein pelkästään talvi- ja jatkosodasta. Tärkeitä ilman muuta, mutta on se itsenäisyys muutakin. Itsenäisyytemme alku 1917 on lähes täysin vaiettu. Minusta niistä tapahtumista on viime vuodet tullut todellista pohdintaa ja tutkimusta, mitä tapahtui ja miksi. Ei se mielestäni enää ole niin kipeäkään aihe kuin ennen. Valistuneet avarakatseiset ihmiset alkavat olla jopa samaa mieltä tapahtumista.

Itsenäisyys on myös paljon muuta kuin sotaa. EU:hun kun kuulutaan, olisi myös hyvä edes päivä vuodessa keskustella mitä on itsenäisyys. Mitkä ovat ne merkit mistä sen tunnistaa, mitä tunnemme sisimmässämme, viekö globalisaatio kansallistunteen jne. Kyllä keskusteltavaa riittäisi nykyisen kapea-alaisuuden lisäämiseksi.