Erityisesti kalliissa isänmaassamme puhuttavat kalliit ruuan hinnat. Sen näkee ja tuntee jokainen ilman tilastojakin. Ollaan Eurosta mitä tahansa mieltä niin kyllä se halpoja yksikköhintoja korotti. Markka vaihdettiin euroon vain nimeä muuttamalla. Numeroihin ei koskettu.

Ruuassa on paljon pieniä yksikköhintoja, mutta vaa`alla ja kassalla niistä tulee merkittäviä lukuja. Perunoita syövät kaikki ja siinä tämä muutos on helposti tunnistettavissa, huolimatta suurista kausihintojen vaihteluista. Markka aikana talvella perunan hinta pyöri 50 pennissä. Nyt hinta on halvimmillaan €:n nurkilla.
Perunan hinta on myös aika uskomaton verrattaessa sokerin hintaan. Niiden hinta on aika saman suuruinen. Tuottajan kannalta molemmat ovat viljelykustannuksiltaan aika saman suuruiset. Samoin sadon koko on saman suuruinen. Sadon korjuun jälkeen peruna menee varastoon jota sieltä talven aikana pussitetaan. Sokerijuurikas menee  tehtaaseen jossa se prosessoidaan. Kaupassa peruna ja sokeri ovat saman hintaisia. Uskomatonta.
On se perunanviljely muuttunut parissa kymmenessä vuodessa rajusti, kuten muukin tuotanto. Aiemmin perunaa oli joka tilalla ja ylimääräinen myytiin pois. Pienissä erissä. Viime vuonna huomattiin Lokalahdellakin mitä on nykypäivän perunanviljely. Isojoelta tuli viljelijä, joka vuokrasi maata n. 50ha. Valtavilla koneilla suoritettiin työt eikä hitainkaan vaihe montaa tuntia hehtaaria kohden aikaa vienyt. Tilan omilla rekoilla perunat ajettiin Isojoelle varastoon. Sieltä sitten seuraavaan satoon mennessä toimitetaan kauppaan. Laatu on varmasti hyvää. Kaupasta harvemmin saa enää huonoa perunaa. Maat lannoitettiin uskomattoman pienellä lannoite määrällä ja typpeä ei juuri lainkaan. Siitä huolimatta kasvustot ovat komeita koko kesän ja perunaa nousee syksyllä huimasti. Tilalla on tänä vuonna perunaa yhteensä 150 ha. Satoa tullee n. 6milj/kg. Tarvitaan kookas varasto.
Toinen paljonkin puhetta aiheuttanut on leivän hinta. Viljan hinnan noustessa leivän hinta nousee vaikka viljan hinta on 10-15 sentin kilo ja leivän kilo hinta taitaa olla lajikkeesta riippuen 5:ssä eurossa. Näin ei voi kuitenkaan ihan verrata. Hyvään pullajauhoon vaaditaan monta kiloa vehnää. Tosin pitää huomioida ettei mitään viljasta hukkaan mene. Leseetkin menevät, jollei muualle niin rehutehtaalle. 
Kahvipullan hinnassa näkee ehkä törkeimmin markan muuntuminen euroon. Wiinerit ja munkit maksavat  n. 1,5€ kappale, ostopaikasta riippuen. Markka aikana 10 markan hintainen  munkki olisi jäänyt hyllylle kuivumaan. 
Miten näin on käynyt? Niin kauppa kuin väliportaat valittavat kannattamattomuutta. Onko täälläkin syynä ketjuuntuminen, joka vaatii suuret osingot ketjujen omistajille?