Kulunut viikko oli kunnallispolitiikassa tapahtumarikas, joten kertaan sitä vähän vielä. Muutaman päivän miettimisen jälkeen näkökulma tuppaa muuttumaan. 

Viikko alkoi valtuuston kokouksella ja oli entiseen tapaan kuin filttisaapastehdas. Tein aloitteen tiedottamisen parantamisesta. Tavoitteena nopeus, tiedon luotettavuus ja monipuolisuus. Lähes kaikki allekirjoittivat. Pääasiassa kokoomus ryhmässä oli niitä, jotka eivät allekirjoittaneet. He eivät hyväksy monipuolista tiedottamista vaan ainoastaan kh:n pj saa tiedottaa. Aika outoa. Hänen aikansakaan ei riitä millään monipuoliseen tiedon hankintaan eikä alku ainakaan luonut uskoa tiedotuksen oikeellisuuteen ja tasapuolisuuteen. 

Tiistaina oli säästötyöryhmän kokous. Katastrofaalinen. Meille yritettiin väen vängällä esittää laillisina asioita, jotka eivät sitä olleet. Samoin kokoukseen eivät olleet oikeastaan millään  lailla valmistautuneet pj. vaikka piti itseään jo ennen valintaakin pj:nä eivätkä virkamiehet. Ryhmän piti nopeasti ja yksimielisesti homma hoitaa. Näin se ei hoidu. Seuraava kokouskin peruttiin. 

Torstaina oli historia tmk:n kokous. Historia, jonka kirjoittamatta jättäminen, jodenkin mielestä poistaisi kaikki kaupungin talous huolet. Paikalla oli historian kirjoittaja Petri Lavonen, joka halusi  kuulla millaista kirjaa odotetaan sisällöltään. Kokoonnumme vielä kerran ennen kesälomia. Siihen mennessä kirjoittaja on jo alustavasti ehtinyt perehtyä aineistoon ja voimme tarkemmin pohtia asiaa.

Illalla oli vielä EU-vaali paneeli Viikaisten auditoriassa. Normaali paneeli, jossa runsas keskustelijoiden määrä estää keskustelun. Yhden osanottajan lapsuksen voisi tässäkin tuoda esille, että on jotain kirjoitettavaa tilaisuudesta. Jarl Ahlbeck toivotti kaikki merimetsot ja sudet makkaratehtaalle. Se nyt on viimeinen paikka, johon mahdollisten raatojen toivoisi päätyvän. Pitäneekö lopettaa Jahti-makkaran syönti.

Nyt on sitten edessä äitienpäivä. Rentoa perheen yhdessä oloa, toivottavasti.