Nyt sitä sitteen ollaan ikioman päätteen edessä. Aamuyöstä tultiin ja nyt nautitaan eläkeläisen eduista. Ei ole tarvinnut lähteä minnekään. Osa porukasta on jo töissä. Varhaisimman työpäivä on alkanut jo 5.45. Eräs meistä on erikoissairaanhoitopiirin hallituksen kokouksessa valitsemassa uutta johtajaa Aki Lindenin jälkeen.

Tästä täytyy palauduttua miettiä reissun antia. Meitä oli vain 14 mikä toi tilaa autoon ruhtinaallisesti. Pysähdykset olivat nopeita ja asiallisia. Isolla porukalla menee jo puoli tuntia siihen, että porukka valuu autosta ulos ja sisään.

Sota on julmaa niin ettei tässä sinänsä ollut poikkeuksellista. Aina se ihmismielen käsittämättömyys kuitenkin saa vilunväreet kulkemaan pitkin selkäpiitä. On helppo vedota johtajien käskyyn, en usko julmuuden olevan mahdollista ilman rivimiehen vapaaehtoisuutta. Eivät kaikki sodassa olleet tapa ja raiskaa. Jotenkin ymmärtää ryöstelyn, mutta se vimma millä talot on rikottu on käsittämätöntä. Sieltä olisi nyt saatavissa halvalla purkupuolen kirvesmiehiä.

Olen jo vähän lukeskellut blogienkin antia. Sama jatkuu, erittäin pölkkypäiset kj. ja hallitus saavat kuulla kunniansa. Eikö siihen jatkuvaan saman toistoon ikinä kyllästytä. Aluesanomissa on ollut harvinaisen asiallinen keskustelu Freinet-koulusta. Niin sitä pitää. 

Kovin on luonto muutamassa päivässä vihertynyt. Kasvu on nopeaa ja viikonloppuna sen kun kiihtyy. Mikäli helle aalto taas iskee Lounaisrannikolle. Nurmikonleikkuusta pitävät ovat innoissaan.