blogikuva2.jpg

Vallan kahvasta & hiekkatien varrelta

 

 

Uuteen ajatteluun on eduskunnan mandaatti

Vanha ajattelu: kaikki tai ei mitään. Kahdeksan miljardin edestä hankkeita, joihin ei koskaan ole rahaa.

Uusi ajattelu: vanhojen suunnitelmien uudelleenarviointi, jotta samalla rahalla saadaan mahdollisimmaan tehokkaasti parannettua suomalaista liikennejärjestelmää. Eli samalla rahalla voi saada enemmän, kun koko yhteiskunnan kokonaisuus ja tarpeet katsotaan läpi laajasti suunnittelua tehdessä. Liikennepolitiikka ei ole vain liikennepolitiikkaa vaan osa laajempaa yhteiskuntapoliittista kokonaisuutta.

Uusi liikennepolitiikka on kirjattu liikennepoliittiseen selontekoon, joka kesäkuussa sai eduskunnan hyväksynnän. Selonteosta tämän hallituskauden linjaukset on helppo löytää, jos ne sieltä vain haluaa lukea. Seuraavasta hallituskaudesta on todettu näin:

”Lähivuosien yhteysvälihankkeiden kehittämisratkaisut uudelleen arvioidaan kustannustehokkaamman, käyttäjälähtöisen ratkaisun löytämiseksi ja toimenpiteiden mitoittamiseksi.” (valtioneuvoston linjaus, s. 21)

Tämä kirjaus ohjaa luonnollisesti myös Liikenneviraston suunnittelua. 

Mielenkiintoista on se, että kun hallitus, ministerityöryhmä ja ministeriö tekevät hartiavoimin töitä TÄMÄN hallituskauden hankkeiden toteuttamiseksi, on Liikennevirasto ehtinyt luoda jo ihan oman työkalun ensi hallituskauden hankkeiden suunnitteluun. Tämä "giljotiini" on epäonnistunut tulkinta uudesta ajattelusta, enkä tällaista työkalua ole missään ohjeistanut tai hyväksynyt. Nythän muistiota ei koskaan minulle ehditty esittelemäänkään, kun joku ystävällinen sielu oli sen jo tarkoitushakuisesti vienyt julkisuuteen.

Uuden liikennepolitiikan tavoitteena on parantaa liikennehallinnon toiminnan tuottavuutta eli saada samalla rahalla enemmän vaikuttavuutta. Olisi vastuutonta olla selvittämättä, millä keinoin tämä on saavutettavissa. Jos voimme laajemmalla suunnittelulla saada samat hyödyt, miksi ihmeessä emme niin tekisi? Selontekoon on kirjattu (s. 51):

”Hidastuva talous- ja tuottavuuskasvu sekä väestön ikääntymisen aiheuttamat menopaineet edellyttävät Suomelta aiempaa tehokkaampaa julkista sektoria. Valtionhallinnon tehtävä on osaltaan kantaa vastuuta siitä, että yhteiskunta toimii taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävästi. Tuottavuuden kasvu ei enää tyypillisesti synny tekemällä enemmän vaan tekemällä asiat uudella tavalla, fiksummin kuin ennen. Hallintoon tarvitaan lisää uskallusta kyseenalaistaa nykyistä toimintaa ja toimintatapoja sekä innostusta luoda uusia ratkaisuja yhä monimutkaisempiin ja hallinnonalarajat ylittäviin ongelmiin.”

Kyse ei ole yksittäisten hankkeiden karsimisesta tai pakonomaisesta 30-50-70 prosentin säästämisestä, kuten Liikenneviraston muistio antaa ymmärtää. Muistiossa itsessäänkin todetaan, että uuteen suunnitteluun ollaan vasta luomassa työkaluja. Ministeriö tulee antamaan tähän työhön ohjeet lähiaikoina.

Liikennevirasto on yhdessä ELY –keskusten kanssa listannut tärkeimpiä tulevaisuuden liikennehankkeita yhteensä noin 8 miljardin euron edestä.  Nykyisellä menettelyllä ja rahoitustasolla pelkästään näiden hankkeiden toteuttaminen kestää 8 hallituskautta eli 32 vuotta. 

Sujuva, todelliseen tarpeeseen vastaava ja turvallinen liikennejärjestelmä on Suomelle niin tärkeä, että eläkeikään asti en haluaisi uutta ajattelua odottaa. Sitä kautta, kun on mahdollisuus saada liikkeelle entistä useampi, laajasti vaikuttava ja Suomen liikennejärjestelmän kehittämiseen kipeästi tarvittava liikennehanke. Jokainen voi ratkaista omalta kohdaltaan jauhetaanko paikallaan, vai mennäänkö eteenpäin Suomea aktiivisesti kehittäen tavalla, jossaJokainen euro käytetään täysimääräisesti hyväksi.