Tällä palstalla pidän viisi viimeksi lukemaani kirjaa ja annan niille plussia mieltymykseni mukaan 1-5:een. Taiteellisesta vaikutelmasta minun kyvyilläni ei pysty plussia jakamaan.

Lina Bengtsdotter: Francesca+++
Suurin osa kirja juoneltaan ihan kelvollista, lopusta tulee mieleen sadut. Mökin tyttö osoittautuu prinsessaksi ja muuta hienoa roolipeliä.

J.P. Koskinen: Huhtikuun hiipuva rakkaus+++
Ihan kiva kirja. Koko ajan tapahtuu jotain pientä sievää.

Grebe&Leander: Moskovan mies++++
Kaikki mitä kirjoitin edellisestä kirjasta sopii tähänkin. Viimeksi tapahtumat oli sijoitettu Venäjälle nyt tapahtui Ruotsissa.

Grebe&Leander: Omskin kauppias++++
Taas ruotsalainen parivaljakko. Leander on työskennellyt toistakymmentä vuotta Venäjällä. Ensin tiedustelu tehtävissä, sitten rakentamassa venäläisiä pankkeja. Kirjan juoni oli hyvä ja kuvaukset venäläisistä ja Venäläisestä yhteiskunnasta mielenkiintoisia. Yhteiskunta ja elintaso alkavat olla länsimaista luokkaa, mutta venäläinen luonne ei muutu. Miksi pitäisikään?

Andre Swanstöm: Hakaristin ritarit++++
Swanström on kansainvälistä tunnusta saanut tutkija. Historiamme valkoisia lehtiä on avattu viimeiset parikymmentä vuotta. Vielä on vähissä tutkimukset Suomesta Saksan SS-joukkoihin ja Hitlerille uskollisuuden valan lähteneiden teot. Ei tämäkään kirja sitä puolta kovinkaan kattavasti avaa sillä tutkija ei voi perustaa tutkimustaan kuulopuheisiin ja tämän suomalaisjoukon dokumentit ovat lähes kokonaan hävitetyt. Pääasiat ovat tuttuja, mutta monet yksityiskohdat ovat uusia. Kirjassa mm. kerrotaan miten Suomen Valtakunnanliitto suunnitteli vallankumousta 1943 tämä on tuttua, mutta se että suunnitelmissa oli Mannerheimin murha oli ainakin minulle uutta. .43 koettiin liian aikaisena ajankohtana ja hetken kuluttua vallakumouksen onnistuminen olikin jo myöhäistä. Elimme vaaran vuosia.