Kunnallispolitiikassa ainakin minun kohdaltani on hiljainen viikko. Iltapäivällä on säästötyöryhmän kokous. Siellä on nyt erikoissairaanhoidon toimenpiteet tarkemmin. Muuten voi viikolla keskittyä harrastuksiin, koripalloa, merellinen ilta jne. Kotona ei oikein vielä onnistu mitkään kevättyöt. Huomenna pitäisi olla kymmenen astetta lämmintä joten eiköhän se lumi ala sulaa.

Japanissa ei ole vaara vielä ohitse. Viimeisten uutisten mukaan kolmosreaktori on vaarallisessa tilassa. Paljon on tullut laiminlyöntejä ilmi. Pitäisiköhän näihin tarkastuksiin perustaa maailmanlaajuinen organisaatio joka tekisi tarkastukset huolella ja sillä olisi riittävästi valtuuksia. Itselläni on ollut vaikeuksia muodostaa kantaa ydinvoimasta. Vahvoja argumentteja on puolesta ja vastaan. Alan kyllä kallistua vastustajien puolelle ellei nyt siihen valvontaan paneuduta. Japaniakin on pidetty jämptinä maana ja nyt paljastuu tämän yhtiön 17 voimalasta vaikka mitä puutteita ja salailuja. Voiko muihinkaan yhtiöihin ja maihin luottaa. 

Libya on myös siinä jamassa ettei tiedä mitä tapahtuu. Esimerkkejä on lukemattomia siitä miten on lähdetty soitellen sotaan ja sitten juututtu vuosiksi pattitilanteeseen. Pitäisi oikeasti tietää tunnelmat kansan keskuudessa. Mikäli kansa ei ole kahtia jakautunut vaan uusi hallinto löytyisi nopeasti nykyisen hallinnon kukistuttua, tilanteen ratkeamiselle on edellytykset. Toisaalta jos käy kuin Irakissa, Saddam Husseinin kukistuminen ei muuttanut mitään. Sisäiset kahnaukset jatkuvat. On ihminen peto. Aina pitää olla tappamassa.