Olen aina ollut kiinnostunut kaikista urheilu lajeista. Pääasiassa penkki urheilijana. Poikasena tuli joka päivä urheiltua. Erityisesti seiväshyppy kiinnosti. Kilpailtua ei paljoa tullut. Seiväshypyssä ei koskaan. Paras tulos oli itse tehdyllä kuusi seipäällä 290. Ikää taisi olla 15. Kymmenkunta vuotta sitten tuli aloitettua lenkkeily ja juoksin pari Helsinki City maratoniakin. Toinen kerta meni aika hyvin. Voitin sellaiset huippu urheilijat kuin Erkki Liikanen ja Risto Kuisma.

Nyt on erityisesti tullut seurattua pikajuoksua. Siellä on Suomen parhaita sellainen kuin Timo Salonen. Hän on vaimon veljen poika. Huolestuttaa pikajuoksussa se, että meillä on paljon lupaavia juoksijoita joiden kehitys pysähtyy jo melkein juniori iässä. Loukkaantumisiin varsinkin, mutta myös muuten.

Onko tiedoissa tai valmentautumisessa jotain perusteellista vikaa. Timon lisäksi lupaavia ovat viime vuosina ainakin olleet Jarkko Ruostekivi, Visa Hongisto, Joni Rautanen, Rami Jokinen, Simo Sipilä, Jonathan Åstrand, Hannu Ali-Huokuna, Markus Pöyhönen jne.

2007 näytti pikaviesti joukkue yltävän ainakin Euroopan huipulle. Ensin loukkaantui Jarkko Ruostekivi, sitten Timo ja siinä se sitten olikin. Kumpikin on tähän vuoteen saakka parannellut vaivojaan. Jarkko vetää jo huippu vauhtia 60m, sitten kestävyys lopahtaa. Pitkä lepo kausi on vienyt peruskunnon. Timokin juoksi eilen Turussa 10,62 vaikka olosuhteet eivät olleet mitkään erikoiset. 

Olisiko nyt nousun aika. Uskoisin kaiken mennessä kohdalleen meiltä löytyvän 10,2 alkuisia juoksijoita ja varsinkin 10,3 juoksijoita. Niistä saisi koottua Euroopan huippua olevan joukkueen, joka pärjäisi maailmallakin. 39:n alitus olisi mahdollista. Toivotaan nyt ettei tulisi loukkaantumisia ja kehitys voisi edetä normaalisti.