Talvi tuli. Ulkona paukkuu pakkanen. Itsensä tuntee viluiseksi. Kyllä tähänkin tottuu. Ei niin nopeasti kuin töissä ollessa. Nyt kun on ihminen, jotka viime vuosisadan alussa merkittiin kirkonkirkoihin tittelillä loinen, tulee oltua vähän ulkona ja tottumiseen menee enemmän aikaa. 

Minulla on omat hommat yläkerrassa. Täältä näkee talvella järvelle, ei ole puut lehdessä näkyvyyttä estämässä. Lähimmälle mökille tultiin perjantaina Helsingistä. Ei ole heitäkään ulkona juuri näkynyt. Eivätköhän kuitenkin päivän kuluessa meillä poikkea. Talvella täällä on hiljaista, kesällä sitten sitäkin vilkkaampaa. Takavuosina oli pitkään kesälläkin hiljaista. Oli menossa sukupolven vaihdos. Nyt on uudet lapset siinä iässä, että viihtyvät maalla. Se on aika nopeasti ohi menevä jakso. Teini-iässä heitä ei kaupungista pois saa. 

Ei ole ollut pitkään aikaan mahdollisuutta käydä katsomassa koripalloakaan. Tänään on ja aion sen hyödyntää. Korihailla on mennyt yllättävän hyvin. Mitään kärkeä ei olla, mutta vankasti heti sen jälkeen. Pelataan tasaisesti. Eikä juuri tule viime minuuttien romahdusta mikä viime vuosina on vaivannut.  Takamiehet ovat kovaa tasoa. Samoin jenkit täyttävät paikkansa. Onneksi ei heti lähdetty heitä vaihtamaan. Kauden kuluessa ovat nousseet nykytasolleen, mikä on täysin riittävä. Reaves vielä kun kuntoutuu, niin pleijareihin voi lähteä hyvillä mielin kovilla tavoitteilla.

Jos en Korihailta paljoa odottanut, niin Tepsillä on kyllä mennyt päinvastoin. Vähitellen on parannettu ja nyt on jo vankkaa uskoa sarjapaikan pitämiseen. Pleijareihin tarvitaan pitkää voittoputkea. Eikä joukkue vielä sen tasoisesti pelaa. Jälkipään joukkueita voitetaan, mutta kovia vastaan ollaan aseettomia. Ei silti, vielä on mahdollisuudet vaikka mestareiksi. Ei kyllä sarjan voittoon.

Huomenna on sitten valtuusto ja säästöohjelman raamit. Minusta ne on suhtkoht kelvolliset raameiksi. Tarkempi toteutusohjelma sitten näyttää mitä se on.